”Veräjän kautta reittimme kävi”

Kesämökkiläisen muistelmia ja valokuvia Vesilahden Suonojärveltä

Elettiin 1950-lukua, jolloin ensimmäiset mökkirakentajat aloittelivat Vesilahdella Suonojärven rannoilla rakennuksiaan kasaamaan, mitä sen ajan lyhyiltä lomilta ja vapailta kerkesivät. Tosin eihän lauantaina tarvinnut olla enää koko päivää töissä.

Mökkityömaalle.

Mökkityömaalle.

Veräjän kautta se reittimme kävi ranta-/viljelypalstalle niin sanottuun moisioon Vesilahden Rämsöön kylässä. Tie päättyi veräjälle.

Suonojärven ” loma-asunnoissa” käytetty rakennustavara oli pääasiassa kierrätystavaraa. Naulat niitä ”2”-kokoa ja eristeenä käytettiin hirsien välissä nuorten kiviltä ja kallioilta keräämää sammalta.

Mökissä oli pirttikamarin lisäksi sauna eteisineen sekä yläkerrassa olevat matalat makuutilat koko järvenpuoleista verantaa unohtamatta.

Rakennusluvat oli siihen aikaan ns. omassa harkinnassa, mahdollisimman lähellä rantaviivaa. Maansiirroissa käytettiin muun muassa niin sanottuja kantopaareja paremman puutteessa, kottikärryjä ei ollut.

Kuvassa kirjoittajan perheen kesämökki, jonka rakentaminen ajoittuu 1950-luvun loppupuoleen. Sittemmin mökki on purettu ja päivitetty uudempiin versioihin.

Kuvassa kirjoittajan perheen kesämökki, jonka rakentaminen ajoittuu 1950-luvun loppupuoleen. Sittemmin mökki on purettu ja päivitetty uudempiin versioihin.

Tervattuun soutuveneeseen oli tyytyminen matkanteossa. Matka maantien laidasta Lanajoen yläosaa myöten tehtiin veneellä, joka oli tavaroiden kuljettajille apuna. Painava hirsitavara kuljetettiin miesvoimin tien päästä rakennuspaikalle vasta illan viilettyä.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, sanoo sananlasku.

Mitä isot edellä, sitä pienet perässä, sanoo sananlasku.

Mieleen ovat jääneet myös ahkerat paikalliset kalamiehet, jotka olivat rakentaneet järvelle sopiviin paikkoihin ns. kalaturoja kalojen houkutteluun. Pitkätsiimat, rysät, verkot ja katiskat olivat ahkerassa käytössä. Monenlaista ”luuppia” oli käytössä.

Kirjoittaja kertoo, että myös uimakoulu tuli käytyä Suonojärven rannalla. Takana näkyvä vene kuului "tarvikkeiden kuljetusosastolle".

Kirjoittaja kertoo, että myös uimakoulu tuli käytyä Suonojärven rannalla. Takana näkyvä vene kuului ”tarvikkeiden kuljetusosastolle”.

Tietojeni mukaan vilkkainta kesäasuntojen rakentaminen on Suonojärvellä ollut ehkä 1960-luvulla. Tilastotietoa asiasta ei ole, vain karttatietoja ilmakuvineen. Mökkien määrä oli seitsemissäkymmenissä 1970-luvun alkupuolelle mentäessä. Rakennukset tehtiin pääasiassa kesäkäyttöisiksi.

Järven keskellä ns. isolla selällä olevassa saaressa on joidenkin tietojen mukaan ollut ensimmäinen kesäasunto Suonojärvellä.

Suuri merkitys mökkien rakentamisen lisääntymiseen 1960-luvulla oli perheiden autoistumisella, jota edesauttoi tieverkoston uudistaminen ja asfaltointi. Kulkeminen helpottui. Kansantaloudellista merkitystäkään ei voi kiistää. Valtaosa mökkeihin käytetystä rahasta menee kotimaisiin palveluihin tai tuotteisiin, joista 2/3 on maaseudulla.

Suonojärven rannoilla kesäasuntojen tämän hetken lukumäärä on jotain yli 160 luokkaa vuoden 2011 ilmakuvausten pohjalta tehtyjen karttojen mukaan. Lukumäärä riippuu laskentatavoista ja siitä mikä on rantamökkien sijainti mitattuna järven rannasta.

Vapaa-ajan asunnoista on Mökkibarometri 2016 -tilastojen mukaan Suomessa noin 85 prosenttia veden äärellä tai sen läheisyydessä. Tilastot kertovat myös, että maamme rannoista on noin 13 prosenttia mökkikäytössä.

Myös historiankirjoista löytyy tietoa Suonojärven alueen varhaisesta kehityksestä.

Aluetta ilmeisesti asuttaneiden lappalaisten vaikutus näkyy myös nimistössä. Lappalaisperäisiä sanoja ovat suono (kenkäheinä), lana (kalapyydys) ja saasto (koivuvanne).

Myös jo varhain 1540-luvulla Suonojärven alueella tiedetään olleen suurehkoja taloja ja Lanajoen varressa lukuisia myllyjä. Eli koko vesistön varrelta saivat elantonsa lukuisat tilalliset.

 

Teksti: nimim. Veräjän kautta

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>