Hilja Vilhelmiina Pirhonen 23.8.1918–14.3.2016

Muistokirjoitus_HiljaVienola

Hilja Pirhosen os. Vienola sukujuuret ovat syvällä Satakunnan maassa. Lavialaisen Kampin suvun taustoja on sukututkimuksissa selvitetty aina 1500-luvulle asti.

Äiti syntyi Laviassa Vienolan taloon. Hiljan äiti oli omaa sukua Emma Kamppi ja isä Oskari Sälliluoma. Satakuntalaisen tavan mukaan vanhemmat ottivat sukunimekseen ostamansa talon nimen eli Vienolan. Perhe oli syvästi uskonnollinen ja myöhemmin Kampin sukuvaakunaan tullut lause ”Rukoile ja tee työtä ” (Ora et labora) kuvaa äidin lapsuudesta periytyviä arvoja. Vienolan lasten leikkejä äiti muisteli vielä viime kesänä, kun he leikkivät väkkäräkoivussa sapelihammastiikeriä satukirjan innoittamana. Nyt Vienolan pihasta väkkäräkoivu ja Hilja ovat poissa.

Äiti tutustui veljensä Väinön sotakaveriin Toivoon jatkosodan aikaan. Hilja avioitui Hiitolasta evakkoon tulleen Toivon kanssa 23.8.1947 Laviassa. He muuttivat ostamalleen tilalle Siipyyhyn, jossa syntyi esikoinen Pertti.

Toivo ja Hilja ostivat tilan Lempäälästä vuonna 1950. Uutteralla työllä, raivauksella, tilakaupoilla ja säästäväisyydellä Toivolan tilan 7 hehtaarin peltopinta-ala kasvoi vuosien mittaan yli 30 hehtaariksi. Lipon kylässä asuessaan syntyivät Matti ja Kaija. Eläkkeelle jäädessään 1970-luvun loppupuolella puolisoille jäi aikaa aktiiviseen matkailuun ja toimimiseen Eläkeliiton Lempäälän yhdistyksessä.

Äiti oli luonteeltaan hiljainen, vaatimaton ja hyväntahtoinen. Satakuntalaisella vieraanvaraisuudella Hiljan juhlissa tarjoiltiin sekä runsaita satakuntalaisia että karjalaisia pitoantimia.

Joskus raskaiden työpäivien jälkeen äiti kirjoitteli runoja, muistelmia ja laulujakin.  Lapset nukutettiin Hiljan tekemällä kehtolaululla ”Taivahalla kuu suuri kultainen”.  Iltarukous lasten kanssa ei saanut unohtua.  Niinpä rukous kantaa jo neljännessä sukupolvessa eteenpäin. ”Ora et labora” ei ole turhaan suvun tunnuslause.  Varjelusta tarvittiin Hiljan perheen yritteliäissä toimissa.

Myöhäisemmät vuotensa äiti asui Lempäälän keskustassa. Aivan viimeiset hetket hän vietti Himminkodon palvelutalossa.  Vierailleen Hilja jaksoi kuolemaansa asti toivottaa siunausta ja kaikkea hyvää.  Sanomakellot soivat pitkän, hyvän elämän kunniaksi. Lämmin kevättuuli huojuttaa kirkkomaan sukuhaudan koivua.  Äiti on laskettu haudan lepoon 9.4.2016.

MuistokirjoitusHiljaVienola

Matti Pirhonen

kirjoittaja on Hilja Pirhosen poika

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>