Päivähoito-oikeus supistuu – tuki arjessa ei

2-vuotias Iida Tanni on käynyt perhetuvalla perhepäivissä kolmiviikkoisesta lähtien. Kuva: Katariina Rannaste

2-vuotias Iida Tanni on käynyt perhetuvalla perhepäivissä kolmiviikkoisesta lähtien. Kuva: Katariina Rannaste

Päivähoito-oikeutta rajataan elokuussa myös Lempäälässä. Perhetuvilta saa apua arkeen. Kunta on järjestämässä myös uudenlaista kerhotoimintaa.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoittava laki astuu voimaan elokuussa, jolloin päivähoito-oikeus supistuu 20 tuntiin viikossa, mikäli ainakin toinen vanhemmista on kotona. Muutos koskee Lempäälässä noin 150 perhettä.

Lempäälän perhetuvilla lainmuutos saattaa lisätä kävijämääriä, arvioivat perhetupa Pikkuketun sosiaaliohjaajat Katriina Mikkonen ja Mirkka Kortehisto.

– Asiasta on puhuttu ja muutos saattaa näkyä meillä lisäyksenä, mutta se jää nähtäväksi.

– Kävijämäärät ovat muutenkin kasvaneet Lempäälän kaikilla neljällä perhetuvalla muutaman viime vuoden aikana, he toteavat.

Lempäälän keskustassa sijaitsevan Pikkuketun perhepäiviin saapuu perheitä tavallisesti kymmenkunta. Tupa on täynnä etenkin Moision Pyrstötähdessä, jonne toisinaan paikalle osuu samanaikaisesti jopa 50 kävijää. Halukkaita esimerkiksi reppupäiviin on toisinaan enemmän kuin mukaan voidaan ottaa.

– Olisin mennyt lasten kanssa Pyrstötähteen, koska se on meitä lähin perhetupa, mutta reppupäivät olivat niin täynnä, ettei ollut mahdollista saada viikottaista reppupäivää. Siksi aloimme käydä Pikkuketussa, kahden lapsen äiti Anni Koskela kertoo.

Tilanahtaudesta huolimatta Koskela ja kaksi muuta lempääläläisvanhempaa, Säpinässä viikoittain käyvä Sanna Tanni ja Pyrstötähden aktiivikävijä Juho Pulakka, ovat hyvin tyytyväisiä perhetupiin.

– Vaikka toisinaan on ollut tiivistä, työntekijät ovat järjestelleet asioita niin, että meidän perheen tarpeet on otettu huomioon, kahden lapsen isä Juho Pulakka kertoo.

Lainmuutoksen mahdollisesti tuomaan kävijälisäykseen vanhemmilla on kehittämisehdotus.
– Ehkä päivähoito-oikeuden vähentyessä reppupäivien määrää voisi lisätä kahteen viikossa, he esittävät.

”Vertaisia ympärillä”

Perhetuvat tukevat vanhempien jaksamista. Anni Koskela, Sanna Tanni ja Juho Pulakka ovat tyytyväisiä toimintaan, vaikka välillä tungosta onkin. Kuva: Katariina Rannaste

Perhetuvat tukevat vanhempien jaksamista. Anni Koskela, Sanna Tanni ja Juho Pulakka ovat tyytyväisiä toimintaan, vaikka välillä tungosta onkin. Kuva: Katariina Rannaste

Perhetuvat tarjoavat lempääläläisille lapsiperheille muun muassa perhepäiviä, reppupäiviä, ryhmätoimintaa ja Akuliina-vertaistukiryhmiä. Toiminnan keskiötä ovat perhepäivät.

– Reppupäivät helpottavat arkea monessa asiassa, kun lapsen voi jättää perhetuvalle kolmeksi tunniksi hoitoon esimerkiksi pienemmän sisaruksen lääkärikäynnin ajaksi. Mutta perhepäivät palvelevat paremmin siinä, että työntekijöiltä voi kysyä mieltä askarruttavia asioita, Juho Pulakka toteaa.

– Jos pohtii lapsen terveydellisiä ja kasvatuksellisia asioita, täällä voi kysyä. Perhetuvat jopa osin korvaavat terveyspuolen palveluja, hän näkee.

Kahden lapsen äiti Sanna Tanni yhtyy näkemykseen: perhetuvilla tuetaan perheitä ja apua saa melkein huomaamatta, ainakin ilman, että asioita täytyy erikseen ryhtyä selvittämään.
Perhetupien toiminta on tietysti myös tervetullut tuokio pienten lasten vanhempien arkeen. Tuvalla pääsee juttelemaan tavallisista vanhemman arjen asioista.

– Ei tarvitse olla yksin kotona ja on vertaisia ympärillä. Tuvalla on iisimpää olla, kun on myös hoitajia ympärillä. Kahvin saa juoda rauhassa, Pulakka sanoo.

– Kun on kotona, siellä silmissä ja mielessä ovat aina kotityöt. Kun tulee tuvalle, sitä vain on lasten kanssa, Anni Koskela toteaa.

– Lapsillekin perhetupa on tärkeä. Tuvalla ohjaajat ovat tulleet tutuiksi, lapsille on samanikäistä seuraa ja lapset oppivat olemaan ryhmässä, Tanni toteaa.

Perhetupien toiminta on monimuotoistunut kotiin tehtävän perhetyön myötä. Tupien työntekijöiden tekemä perhetyö on uuden sosiaalihuoltolain mukaista palvelua, jossa perhettä tuetaan kokonaisvaltaisesti yhteistyössä vaikkapa neuvolan ja päivähoidon kanssa.

 

Uusi kunnallinen kerho on kevyt hoitomuoto

Lempäälä kehittää avointa kerhotoimintaa päivähoidon rinnalle. Kunnan varhaiskasvatuspalveluiden järjestämä kerhotoiminta käynnistyy ensi syksynä ja on tarkoitettu 3–5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille.

– Mukaan otetaan ilman vaippaa pärjääviä 2-vuotiaitakin. Esimerkiksi joulukuussa kolme vuotta täyttävä pääsee kerhoon, varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Mirva Pietarila mainitsee.

Aamupäivisin järjestettävään kerhoon voisi osallistua kolmesti viikossa. Kestoltaan ne ovat kolme tuntia.

–Kerhotoiminnan järjestäminen on vielä valmistelussa. Suunnitelmien edetessä keväällä tarkentuu muun muassa kerhotoiminnan muoto, mutta toiminta alkaa elokuussa, vakuuttaa Pietarila.

Kerhotoimintaa aiotaan järjestää Lempäälän keskustassa, Moisiossa, Sääksjärvellä ja Kuljussa, lähtökohtaisesti päiväkotien tiloissa.

Kerhoihin haetaan päivähoitohakemuksella.

– Kevään päivähoitohakemuksessa voi valita kerhovaihtoehdon. Perheiden kanssa käytävässä palveluohjauskeskustelussa käymme myös läpi, ovatko he harkinneet kevyenä hoitomuotona kerhoa, Pietarila kertoo.

Kerhoryhmässä olisi enintään 10 lasta ja ohjaajana yksi työntekijä.

Maksu on osallistumiskerroista riippuen joko 40 tai 80 euroa lukukaudessa.

– Kerhojen kaavailtiin ensin olevan maksuttomia, mutta kasvatus- ja opetuslautakunta linjasi, että kerhotoiminnalle tulee perhetupien lukukausimaksun suuntainen maksu, Pietarila kertoo.

Kerhotoimintaa tuodaan päivähoidon rinnalle vaihtoehdoksi niille, joilla ei työn tai opiskelun puolesta ole tarvetta päivähoidolle.

Ajatusta kerhotoiminnan järjestämisestä on kypsytelty jo ennen valtiovallan kaavailemaa päivähoito-oikeuden rajaamista.

– Viimeisten kolmen vuoden aikana meillä varhaiskasvatuspuolella on vahvistunut käsitys, että tällaista kevyttä ja joustavaa hoitomuotoa kaivataan. Meidän mielestämme tässä oli palveluaukko.

Vanhempien mielipiteitä asiasta kartoitettiin tammi-helmikuussa kyselyllä. Vastaukset vahvistivat Mirva Pietarilan mukaan ajatusta siitä, että varhaiskasvatuspalveluja on kehitettävä nykyaikaa vastaaviksi.

– Vastauksista kävi ilmi, ettei hoitojärjestelmä palvele nykyistä työelämää. Kerhotoiminnan tarve tuli hyvin voimakkaasti esille.

– Kerhotoiminta täydentää palveluvaihtoehtoja niin, että perheet saisivat sitä, mitä tarvitsisivat.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>