Vesilahden Sotaveteraanit ry täytti 50 vuotta

”Veteraanien rivit ovat harvenneet, mutta veteraanityön arvo säilyy”

Eero Ala-Orvola palkittiin sotaveteraaniliiton kultaisella ansioristillä. Kuva: Katariina Onnela

Eero Ala-Orvola palkittiin sotaveteraaniliiton kultaisella ansioristillä. Kuva: Katariina Onnela

Vesilahtelaisia sotaveteraaneja oli vuoden alussa jäljellä enää kahdeksan. Heitä ja jo edesmenneitä veteraaneja muistettiin sunnuntaina 24. huhtikuuta Vesilahden seurakuntatalolla Vesilahden Sotaveteraanit ry:n 50-vuotisjuhlassa.

Puoli vuosisataa sitten Vesilahden upseeri- ja aliupseeriyhdistyksissä Narvan seurojentalolla kokouksessa asetettiin Vilho Punkarin johtama toimikunta tarkoituksena perustaa sotaveteraaniyhdistys. Perustava kokous kutsuttiin koolle 24. huhtikuuta 1966. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Veikko Kesola ja sihteeriksi Vilho Punkari. Perustamisvaiheessa jäseniä oli 210.

Vesilahden Sotaveteraanien 50-vuotisjuhla alkoi jumalanpalveluksella ja kunniakäynneillä sankarihaudoilla sekä Karjalaan jääneiden muistomerkillä.

Juhlavastaanoton aluksi Kurkien kaiku -kuoro ja Narvan soittokunta esittivät Finlandia hymnin, jonka jälkeen Vesilahden sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Juha Virolainen lausui tervehdyssanat.

Esko Salosen lausuma Oiva Paloheimon kirjoittama Vesilahden juhlaruno ja Narvan soittokunnan Marsalkan hopeatorvet ja Sillanpään marssilaulu jatkoivat arvokkaan juhlan ohjelmaa.

Juhlapuheen pitäjä Pirkanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Seppo Korkeila kertoi puheessaan ajasta viisikymmentä vuotta takaperin.

– Kun yhdistyksenne 50 vuotta sitten perustettiin, Suomessa elettiin erilaista aikaa. Aikaa, jolle oli ominaista varovaisuus, varautuneisuus, jopa kielteisyyttäkin veteraanien suuntaan oli ylintä valtiojohtoa myöten.

Korkeila korosti, että Vesilahdessa tehtiin tuolloin oikea ja rohkea maanpuolustusteko perustamalla Vesilahden Sotaveteraanit ry.

– Se oli mielestäni myös kunnianosoitus niille 262:lle sankarivainajalle, jotka pienehköstä pitäjästä itsenäisyytemme puolesta kaatuivat.

– Perustettu Vesilahden Sotaveteraanit ry  oli palvelujen tarjoajana hyvin tärkeä. Siellä aseveljet tapasivat toisiaan, pystyivät kertomaan asioita, joita eivät suojellakseen kotiväkeään, voineet kertoa. Tukeakin annettiin tarvitsijoille, pääasiassa talkootyönä. ”Veljeä ei jätetä -oma yhdistys” tarvittiin ja se toimi. Sama kaiku on askeleissa tänäkin päivänä. Veteraanien rivit ovat harvenneet, mutta veteraanityön arvo säilyy, Korkeila jatkoi.

Vesilahden Sotaveteraanien pitkäaikainen sihteeri Olavi Alentolalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kuva: Katariina Onnela

Vesilahden Sotaveteraanien pitkäaikainen sihteeri Olavi Alentolalle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kuva: Katariina Onnela

Juhlassa palkittiin sotaveteraaniliiton kultaisella ansioristillä sotaveteraani Eero Ala-Orvola. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein myönnettiin yhdistyksen pitkäaikaiselle sihteerille Olavi Alentolalle ja Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali sotaveteraani Viljo Naskalille ja sotaveteraani Heikki Virtaselle.

Sotaveteraaniliiton ansiomitalilla palkittiin Erkki Paloniemi ja Päivi Salonen. Maanpuolustusmitali myönnettiin Matti Kauppilalle. Vesilahden Sotaveteraanit ry:n standaari luovutettiin Seppo Korkeilalle, Marjo Salmialle, Narvan soittokunnalle, Olavi Alentolalle, Kalevi Jaloselle ja Tapio Kauppilalle.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>