Käsityöläispanimo Sääksjärvelle

Panimoalan ammattilaiset Joonas Koivisto (vas.) ja Jani Mikkonen ovat monen ravintola-alalla toimitun vuoden jälkeen siirtyneet täysipäiväisesti valmistamaan käsityönä olutta Sääksjärvellä. Kuva: Tuomas Koivisto

Panimoalan ammattilaiset Joonas Koivisto (vas.) ja Jani Mikkonen ovat monen ravintola-alalla toimitun vuoden jälkeen siirtyneet täysipäiväisesti valmistamaan käsityönä olutta Sääksjärvellä. Kuva: Tuomas Koivisto

Pienpanimo- ja käsityöläisoluet ovat suositumpia kuin koskaan. Buumi ylettää nyt Lempäälään asti. Sääksjärvellä on aloittanut toimintansa uusi pienpanimo, joka ensivaiheessa valmistaa tuotteitaan tamperelaisille anniskeluravintoloille. Ensimmäiset oluet ovat käymisvaiheessa ja ne valmistuvat myyntiin toukokuun aikana.

– Arvostamme klassista tyyliä, ja pidän olutta eurooppalaisena asiana. Tämä näkyy tuotteissamme puhtaina ja laadukkaina raaka-aineina. Toki trendinmukaisia kokeilevampiakin ratkaisuja voidaan tehdä, mutta nyt alussa valmistamme käsityönä britti- ja belgityylisiä pintahiivaoluita, kuten Aleja, kertoo panimon toinen alullepanija Joonas Koivisto.

– Kaksikymmentä vuotta sitten vehnäolut ja kaikki tummat oluet olivat Suomessa eksoottisia. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, ettei mikään ole enää erikoista. Uskon kuitenkin, että tilanne tasaantuu ja oluttyylistä riippumatta laatu korostuu, ravintola-alalla kaksikymmentä vuotta toiminut Jani Mikkonen valaisee.

Hämeen ammattikorkeakoulun pienpanimokurssin Mustialassa suorittaneet miehet ovat aiemmin työskennelleet tamperelaisissa gastroissa ja

Ohramaltaat ovat eräs oluen pääraaka-aineista. – Kotimaiset maltaat ovat ehdoton valinta, koska ne ovat erittäin laadukkaita. Eikä suomalaisen suosimisessakaan haittaa ole. Humalat kun ovat tuontitavaraa, maltaat nostavat kotimaisuusastetta, kertoo Sääksjärvellä pienpanimotoiminnan aloittanut Joonas Koivisto. Kuva: Tuoms Koivisto

Ohramaltaat ovat eräs oluen pääraaka-aineista. – Kotimaiset maltaat ovat ehdoton valinta, koska ne ovat erittäin laadukkaita. Eikä suomalaisen suosimisessakaan haittaa ole. Humalat kun ovat tuontitavaraa, maltaat nostavat kotimaisuusastetta, kertoo Sääksjärvellä pienpanimotoiminnan aloittanut Joonas Koivisto. Kuva: Tuoms Koivisto

olutravintoloissa ennen siirtymistään täysipäiväisiksi oluenpanijoiksi.

– Puolisentoista vuotta sitten päätimme tähän ryhtyä. Aluksi kartoitimme sopivaa paikkaa panimolle. Täältä Sääksjärveltä valmistui tilat juuri sopivasti ja sijainti on mitä loistavin moottoritien kupeessa. Näissä tiloissa on mahdollista laajentaakin, joten olen tyytyväinen paikkaan, toistakymmentä vuotta Tampereella asunut Koivisto tunnelmoi.

Pienpanimon määritelmä perustuu tuotantomääriin: Alle 15 miljoonaa litraa vuodessa tuottavat panimot määritellään pienpanimoiksi ja niille myönnetään verohelpotuksia.

– Vuosituotantomme on alle viisisataatuhatta litraa, joten kuulumme suurimman verohyödyn luokkaan. Meidän käymisastioidemme kapasiteetti on neljä tuhatta litraa. Kesällä saamme kapasiteettia nostettua kuudella tuhannella litralla, täysin uudet panimovälineet Saksasta tilannut Koivisto kertoo.

Aivan alkuun panimon tuotteita tulee myyntiin saman yhtiön omistamassa Nordic-gastropubissa ja Hatanpään valtaväylälle vastikään avatussa The Bull -ravintolassa.

– Näitä ensimmäisiä eriä viemme omiin ravintoloihin, mikä on osa kehitystyötä. Pystymme hienosäätämään reseptiikkaa, kun saamme rehellistä palautetta kollegoilta ja tutuilta asiakkailta esimerkiksi mausta, väristä ja vaahdosta, Mikkonen suunnittelee.

Ravintolamyynnin osuus kaikesta myydystä alkoholista on jatkuvassa laskussa. Se on valitettava kehityssuunta, koska viranomaiset vaativat ravintoloihin koulutettuja anniskeluvastaavia. Viron tuonti johtaa kotona ja syrjässä juomiseen. Ravintoloilla on tarjottavanaan turvattu ympäristö sekä sosiaalista kanssakäymistä, pienpanimoammattilainen Jani Mikkonen huomauttaa. Kuva: Tuomas Koivisto

Ravintolamyynnin osuus kaikesta myydystä alkoholista on jatkuvassa laskussa. Se on valitettava kehityssuunta, koska viranomaiset vaativat ravintoloihin koulutettuja anniskeluvastaavia. Viron tuonti johtaa kotona ja syrjässä juomiseen. Ravintoloilla on tarjottavanaan turvattu ympäristö sekä sosiaalista kanssakäymistä, pienpanimoammattilainen Jani Mikkonen huomauttaa. Kuva: Tuomas Koivisto

– Aloitamme toiminnan maltillisesti, mutta viisivuotissuunnitelmamme tähtää tasaiseen kasvuun. Kasvatamme varastoja, tuotantokapasiteettia ja jakelua. Pääpaino tulee olemaan hanatuotteissa ja ravintolamyynnissä Tampereen seudulla. Parin vuoden päästä toivon, että tuotteitamme on jo Lempäälässä saatavilla. Viimeistään, kun saamme pullotusvaiheen käyntiin, saadaan tuotteitamme marketteihin myyntiin, Koivisto visioi.

Olutkulttuuri on Suomessa muuttunut. Käsityöläisyyttä arvostetaan ja ihmiset vaativat muutakin kuin vain pelkkää vaaleaa lageria.

– Uskon pienpanimoiden tilanteen ja roolin muuttuvan kymmenessä vuodessa. Kilpailu kiristyy, eikä harrastelijoille oikein löydy tilaa. Näen meillä ammattimaisesti ja täyspäiväisesti toimivilla yrittäjillä suurinta potentiaalia, sillä jatkossa laatu yhä enemmän korostuu, Koivisto päättää.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>