Mäyhäjärvellä on taas tartuttu toimeen

Mäyhäjärvi voi huonosti, kuten Sari Lintusen ja Jere Mäkelän viime kesänä ottamasta kuvasta näkyy.

Mäyhäjärvi voi huonosti, kuten Sari Lintusen ja Jere Mäkelän viime kesänä ottamasta kuvasta näkyy.

Mäyhäjärven suojeluyhdistys on herätetty henkiin ja vesirutolle aiotaan antaa kyytiä

Yksi kauhaisu ja vedestä nousee haravallinen järvikasvillisuutta, kanadanvesiruttoa kaiketi. Haju on muheva. Sari Lintunen havainnollistaa Lempäälän Mäyhäjärven huonon tilan.

Sellainen se on ollut vuosia. Kalakuolemista ja järven heikosta kunnosta uutisoitiin paikallislehdessä jo 1950-luvulla. Mäyhäjärvelle perustettiinkin aikoinaan suojeluyhdistys, mutta sen toiminta loppui vuonna 2007 aktiivisen vetäjän Heimo Rinteen menehdyttyä.

Sari Lintunen näyttää, että Mäyhäjärvessä on paljon kiintoainesta. Kuva: Katariina Rannaste

Sari Lintunen näyttää, että Mäyhäjärvessä on paljon kiintoainesta. Kuva: Katariina Rannaste

Nyt Lintunen ja puoliso Jere Mäkelä ovat elvyttämässä Mäyhäjärven suojeluyhdistyksen toiminnan. Mäkelä toimii nykyisessä yhdistyksessä puheenjohtajana ja Lintunen on hallituksen jäsen.

Vantaalaispariskunta osti mökin järven rannalta viime juhannuksena. Vaikka he tiesivät sinileväongelmasta, järven todellinen tila selvisi säiden lämmettyä heinäkuussa – ja järkytti. Levälautat ja vesikasvillisuus tekivät uimisesta epämiellyttävää.

– Poistimme käsivoimin 50 kottikärryllisen verran vesiruttoa. Nyt tästä saisi toiset 50 kärryä, Lintunen hymähtää.

– Järvivettä emme ole arvanneet käyttää. Mökillä ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä, mutta onneksi viime kesä oli sateinen, että saimme saunavedet kerättyä, hän toteaa.

Järveä riivaa pariskunnan mukaan ainakin voimakas rehevyys ja vesikasvillisuus, levien massaesiintymät, alhainen vedenkorkeus ja heikko happitilanne talvisin. Syyt järven rehevöitymiseen ovat moninaiset.

– Selvää ainakin on, että järvi on matala, vesi ei pääse vaihtumaan ja järven oma biomassa on liian suuri, Jere Mäkelä sanoo.

Lintunen ja Mäkelä tuumasivat viime vuonna, että jotain täytyy asialle tehdä. He ottivat yhteyttä Pirkanmaan Ely-keskukseen ja Lempäälän kuntaan sekä ryhtyivät kartoittamaan naapurustolta tilannetta. He jättivät Ely-keskukselle hakemuksen kahden olemassa olevan ilmastimen korjaus- ja käyttökuluihin.

– Suojeluyhdistys hankki aikoinaan kaksi hapetinta, mutta ne eivät ole olleet käytössä vuosiin. Saimme siihen rahoitusta. Ensimmäisenä toimenpiteenä tulee olemaan hapettimien kuntoon laittaminen ja talviaikainen käyttö, he selvittävät.

Aikeissa on myös laatia päivitetty kunnostusohjelma, yksityiskohtainen suunnitelma tulevista kunnostustoimista, sekä varainkeruusuunnitelma. Vanhan suojeluyhdistyksen peruina velkaa on 6 000 euroa.

Järvessä rehottavan vesikasvin Sari Lintunen arvelee olevan ärhäkkää kanadanvesiruttoa.– Jos varresta katkeaa pienikin pala, se juurtuu uudestaan. Kuva: Katariina Rannaste

Järvessä rehottavan vesikasvin Sari Lintunen arvelee olevan ärhäkkää kanadanvesiruttoa.– Jos varresta katkeaa pienikin pala, se juurtuu uudestaan. Kuva: Katariina Rannaste

– Erja Klemelä on tehnyt kaksi opinnäytetyötä 2000-luvulla liittyen Mäyhäjärven kunnostustoimenpiteisiin, mutta tiedot täytyy päivittää ja samalla selvittää, mistä pienillä resursseilla on järkevintä lähteä liikkeelle, Jere Mäkelä toteaa.

Toiminnan rahoittamiseksi suunnitelmissa on hakea avustuksia ja julkaista kirjasarja Mäyhäjärvestä. Ensimmäinen, järven luonnosta kertova valokuvakirja aiotaan julkaista tämän vuoden aikana.

Pari yrittää aktivoida myös muita Mäyhäjärven ranta-asukkaita ja mökkiläisiä. Facebook-ryhmä on luotu ja sähköpostiosoitteita kerätty. Katse on eteenpäin.

– Kun järvi viime kesänä oli pahimmillaan, kyllä siinä melkein itku pääsi, mutta olemme tykästyneet paikkaan. Lähdemme järven kunnostukseen hyvällä yhteis- ja talkoohengellä, Sari Lintunen toteaa.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Yksi kommentti

  1. raimo flink

    Olen seurannut vuosia Mäyhäjärven puhdistussuunnitelmia.
    Kehittämässäni BioRami-jätevedenpuhdistamon tekniikassa olisi ratkaisu, jos niin halutaan.
    Hapettaminen yksin ei poista vedestä ravinteita (BOD7) . Niittäminen ja roskakalojen poisto on myös melko tehotonta. Ainoa keino vähentää ravinteita on jatkuva kierrätys puhdistamon läpi, jolloin vedestä poistuu fosforia ja typpeä. Luonnollisesti laitteen tulee olla kookkaampi kuin omakotitalon puhdistamo. BioRami-300 puhdistamo toimii Lempäälän mökilläni ja pitää veden puhtaana, vaikka siinä on monta kiloa peilikarppeja. Ravinteet poistuvat jopa niin tehokkaasti, että lumpeet ja muut vesiakasvit eivät kasva kunnolla. Lisätietoa http://www.ekoinfo.fi/pihalampi niksibetonista. Tervetuloa tutustumaan puh. 0400 626860 Raimo

    Vastaa

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>