Selvitys lähijunaliikenteen kehittämiseksi: tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja

Tällä hetkellä Lempäälässä pysähtyy arkisin kuusi Intercity-junaa ja seitsemän taajamajunaa.  Kuva: Erkki Koivisto

Tällä hetkellä Lempäälässä pysähtyy arkisin kuusi Intercity-junaa ja seitsemän taajamajunaa. Kuva: Erkki Koivisto

Juuri valmistuneen selvitystyön mukaan lähijunaliikennettä olisi mahdollista kehittää Tampereen kaupunkiseudulla jo lähivuosina Lempäälän, Nokian ja Tesoman suunnilla ilman merkittäviä raideinvestointeja. Selvitystyön tilaajia olivat Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Liikennevirasto.

Nykytilanteessa Lempäälässä pysähtyy arkisin kuusi IC-junaa ja seitsemän taajamajunaa eli yhteensä 13 junaa suuntaansa.

Asemien ja liikenteen suunnittelussa on selvityksen mukaan kannattavaa jatkaa lähivuosina ainakin Tampereen ratapihan uuden välilaiturin toteutuksen edistämiseksi. Myös maankäyttöä voidaan kehittää Lempäälässä, Nokialla ja Tesomalla.

Nykyistä junatarjontaa täydentäen tunnin vuorovälillä toteutuvan lähijunaliikenteen liikennöintikustannukset olisivat Lempäälään 0,85 miljoonaa euroa ja Nokialle tai Harjuniittyyn 1,16–1,32 miljoonaa euroa vuodessa. Lipputuloilla katettaisiin noin neljäsosa kustannuksista.

Tunnin vuorovälillä ei tarvita raideinvestointeja, vaan liikenne voidaan toteuttaa olevalla ratakapasiteetilla. Tampereen ratapihan uuden välilaiturin rakentaminen parantaisi sekä kauko- että lähiliikenteen edellytyksiä. Nykytilanne ei estä lähiliikenteen käynnistämistä.

Uuden aseman investointikustannukset vaihtelevat merkittävästi aseman sijainnin, raiteiden määrän ja muiden paikallisten olosuhteiden perusteella. Toteutuskustannusarvio vaihtelee välillä  0,4–8,0 miljoonaa euroa asemaa kohden. Asemien toteutuksesta sovitaan kuntien ja Liikenneviraston kesken tapauskohtaisesti. Edellisellä hallituskaudella valmistuneen liikennepoliittisen selonteon mukaan kustannukset voidaan jakaa puoliksi kunnan ja valtion kesken.

Liikennöinnin kannattavuutta yhteysvälillä voidaan parantaa joko avaamalla uusia asemia tai lisäämällä asemien käyttäjämäärää. Jos lähijunaliikenteen kehittämistä jatketaan, on selvityksen mukaan varmistettava riittävän tiivis maankäyttö asemien lähivaikutusalueella.

– VR lisää kaukoliikenteen kilpailukykyään nopeuttamalla ajoaikoja, mikä saattaa vähentää pysähtymistä kaupunkien välillä. Toisaalta liikenne- ja viestintäministeriön lainsäädäntöhanke käsittelee markkinoille tulon esteiden poistamista. Mikäli ministeriö hakee kokeilualueita raideliikenteen kehittämisessä, uskon Tampereen kaupunkiseudun olevan kiinnostunut keskustelemaan lähiliikenteen järjestämisen edellytyksistä, toteaa seutujohtaja Päivi Nurminen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?