Unkari vs Suomi: 15 – 1

Alkukesällä 2013 vierailin Unkarissa, lempääläisille tutuissa Tapolcan ja Badasconytördemicin mahtavissa maisemissa. Eräänä iltana lempeässä kesäkuun tummenevassa ehtoossa upean Balaton-järven rantamaisemissa, puhe kääntyi vertailemaan, kumpi maa on urheilussa parempi Suomi vai Unkari?

Unkarista tiedettiin, että uinti ja miekkailu, ehkä ratsastuskin ovat lajeja, joissa kansainvälistä menestystä veljesmaalle on tullut. Yleisurheilusta muistettiin hyvät kiekon- ja moukarinheittäjät ja 1970 – 80-lukujen keihäshirmut Miklos Nemethin johdolla. Mutta lopputulemaksi jutustelussa tuli, että aika lailla yhtä hyviä sporttimaita Suomi ja Unkari ovat, ehkä inan värteerattiin jopa Suomi paremmaksi.

Rion olympialaiset todistivat, että kovin paljoa enemmän pielessä eivät silloiset arviot olisivat voineet olla. Noin kymmenenmiljoonainen Unkari kokosi Riosta yhteensä 15 mitalia, joista kultaisia oli peräti kahdeksan. Suomen saldohan oli nokialaisen taistelijan Mira Potkosen nyrkkeilemä yksi pronssi.

Unkarin mitalit tulivat muun muassa uinnista loistavan Katinka Hosszun johdolla. Muut mitaleita tuottaneet lajit olivat melonta, miekkailu ja yleisurheilusta naisten kuulantyöntö.

Suomi mielellään vertaa itseään muihin Pohjoismaihin ja yli kaksi miljoonaa euroa maksanut huippu-urheilun muutosryhmän loppuraportti paaluttaa Suomen olevan vuonna 2020 paras Pohjoismaa urheilussa.

Pitkä on takamatka, sillä Ruotsin saldo Riosta oli 11 mitalia, Tanskan 15 mitalia ja omiinsa pettyneen Norjankin neljä mitalia. Baltian naapureista Liettua saldosi neljä mitalia, mutta 1,3 miljoonainen Viro oli tismalleen mitalitaulukossa Suomen rinnalla soutunelikon pronssillaan. Latvia ja Islanti eivät mitaleille Riossa päässeet.

Suomen puolen sadan atleetin joukkueen yleisesitystä voi sanoa sanalla pliisu. Muutamia venymisiä Potkosen ohella nähtiin, tyyliin kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, aituri Oskari Mörö ja uimari Jenna Laukkanen. Muutamia rutiinisuorituksiakin oli, tyyliin Antti Ruuskanen, David Söderberg ja Tuula Tenkanen. Mutta paljon oli alakantin esityksiä, joista jättimäisimmät pettymykset koettiin Tero Pitkämäen ja Petra Ollin taholta.

Selitykseksi heikkoon olympiamenestykseen ei voi hakea maan pienuudesta ja massojen vähyydestä, kuten yllä olevat esimerkit Unkarin, Ruotsin ja Tanskan upeista mitalipoteista kertovat.

Vuonna 2000 tein kolumnin silloiseen Pirkanmaan Sanomiin, mihin laskin Suomessa olevan silloin noin sata erilaista urheilun kattojärjestöä, erilaisia lajiliittoja, keskusjärjestöjä ja piiriorganisaatioita. 16 vuodessa ylätason byrokratia ei ainakaan ole vähentynyt. Päinvastion uusia organisaatioita synnytetään jatkuvasti, vaikea on ollut pysyä laskuissa, onko esimerkiksi korkein kattojärjestö nimeltään SLU vai Valo vai Olympiakomitea? Varmaa on vain se, että tämäntyyppisten systeemien synnyttäminen ja ylläpito maksavat paljon. Miljoonia ja miljoonia.

Erittäin kaameaa on ollut lukea, että opetus- ja kulttuuriministeriö karhuaa yli 430 000 euroa tukirahoja takaisin Olympiakomitealta, jonka rahankäytöstä on paljastunut härskejä yksityiskohtia. Muun muassa majoituslaskuja on synnytetty yli 400 000 eurolla, sporttiherrojen ja -rouvien illallislaskut ovat luokassa 2000€ (neljä henkeä) ynnä muuta.

Olisiko Rion mahalaskun jäljeen jo vihdoin aika karsia byrokratiaa sekä ylätason rahan tuhlausta ja kohdentaa resursseja suorittavalle portaalle: urheilijoille ja valmentajille. Menestyminen ammattilaisurheilussa vaatii resursseja. Oman työn ohella urheilemalla ei enää tänä päivänä nousta olympialaisissa kuuntelemaan Maamme-laulua juuri missään lajissa.

Suomen ykkösurheilujohtaja Mika Kojonkoski korosti Rion kommenteissaan menestyksen sijaan ”hyvää fiilistä”. Toivottavasti ainakin Kojonkoskella oli Brasiliassa hyvä fiilis, kotikatsomoissa sitä sai välillä etsiä, jos toki kisat jälleen kerran paljon sykäyttäviä hetkiä tarjosivatkin. Eikä ketään suomalaisurheilijaa ole syytä ristiinnaulita, jokainen taatusti teki voitavansa ja se riitti kunkin saavuttamaan tulokseen.

Jos Suomessa ei tiedetä, miten huippu-urheilua kehitetään, niin varmasti Unkarista, Ruotsista ja Tanskasta annetaan asiaan hyviä neuvoja ja vinkkejä.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>