Sääksellä 6 pesintää Lempäälässä

Aina ei mestarikalastajakaan saa saalista joka syöksyllä. Sääksikoiraalla on kova urakka, sillä se huolehtii koko pesinnän ajan yksin naaraan ja poikasten ruokinnasta. Kalaa on saatava. Tavallisin sääksen saalis on 300 g:n särki, lahnanlisu tai pikkuhauki. Kuva Timo Palomäki

Aina ei mestarikalastajakaan saa saalista joka syöksyllä. Sääksikoiraalla on kova urakka, sillä se huolehtii koko pesinnän ajan yksin naaraan ja poikasten ruokinnasta. Kalaa on saatava. Tavallisin sääksen saalis on 300 g:n särki, lahnanlisu tai pikkuhauki. Kuva Timo Palomäki

Kalavesien kuningas lentää myötätuulessa

Sääksi, vanhalta nimeltään kalasääski, lentää myötätuulessa. Sääksikanta on vakiintunut koko maassa Ahvenanmaalta Utsjoelle ja kasvaa edelleen hiljalleen.

Koko maan pesimäkannaksi arvioidaan ainakin 1300 paria, josta Pirkanmaalla pesii vuosittain noin 100– 120 sääksiparia.

Pirkanmaan vahvin sääksikunta on Kangasala, seuraavina Valkeakoski, Orivesi ja Pälkäne. Sääksellä menee hyvin myös Lempäälässä. Keijo Ruuskanen tarkasti Lempäälässä 6 sääksen pesintää tänä kesänä ja rengasti sääksenpoikasia kaikkiaan 19.

Sääksiä pesii myös Vesilahdella muutamia pareja. Pesintöjä on varmistunut eri vuosina Laukossa, Rämsöössä, Saastonkulmalla ja Pyhäjärven rannoilla. Saalistelevia sääksiä on nähty Ahtialanjärvellä samanaikaisesti jopa 7 yksilöä, Vesilahden Vähäjärvellä ja Kirkkojärvellä kerrallaan 5 kalakotkaa.

Valitettavasti kaksi sääksen pesintää tuhoutui Lempäälässä kanahaukan pesärosvouksen seurauksena. Nähtäväksi jää, kuinka suuri uhka kasvava merikotkakanta on sääksen pojille, sillä joitakin sääksen pesiä merikotka on vallannut ja sääksen poikasia saalistanut. Vesilahden Vähäjärvellä merikotkapari ahdisti sääkseä pudottamaan saaliskalansa.

Keväällä matalissa rantavesissä tapahtuva verkkokalastus on koitunut monen sääksikoiraan kohtaloksi. Sulapaikat ovat sääksen ainoita varhaisia pyydystyspaikkoja ja koiraan jääminen verkkoon johtaa aina pesinnän tuhoutumiseen.

Rengaslöytöjen mukaan metsästys on sääksen suurin kuolinsyy ( 41 % ) lajin talvehtimusalueilla Guineanlahden rantavaltioissa.

Sääksi on maan tarkimmin seurattuja petolintuja. Valtakunnallinen sääksen ertyisseuranta aloitettiin rengastajien toimesta v. 1971. Vuonna 2014 todettiin asutuiksi 1202 sääksireviiriä, joilla oli munapesiä 942. Sääksiä on autettu myös tekopesärakentamisella. Pirkanmaan sääksistä pesii yli puolet rengastajien rakentamissa tekopesissä.

Sääksien kalastusta voi katsella koko perheen voimin Kangasalan Pohtiolammen sääksikeskuksen yleisötornissa, jonne on vapaa pääsy. Satelliittisääksien muutonpaikannuksia voi seurata Eläinmuseon sivuilta www.luomus.fi/satelliittiseurannat.

Elokuun alkupuolella on syksyn merkit selkeästi näkyvillä. Huomattava osa hyönteissyöjistä ja kahlaajista on jo jättänyt maamme , samoin kalatiirat ja naurulokit. Pääskysten helminauhat langoilla, lintuparvet pelloilla ja ensimmäiset etelään suuntaavat kurkiparvet kertovat haikeasti kesän olevan kohta ohi.

Ahtialanjärvellä Pekka Lähteenmäki seurasi 7. elokuuta 1500 haarapääskyn yöpymisparvea ja seuraavana päivänä 1000 kottaraisen suurparvea. Vesilahdessa Jani Vastamäki 9. elokuuta laski Kaltsilan Ainomäen pelloilta poikkeuksellisen suuren kahlaajajoukon, 453 töyhtöhyyppää.

Kalasääsken poikanen Lempäälän pesällään 5. heinäkuuta. Poikanen on jo aikuisen sääksen näköinen, mutta lentotaidon saavuttamiseen menee vielä useampi viikko. Elokuun puolivälissä poikaset lentelevät jo pesäpaikan ympäristössä ja muuttomatka Afrikkaan alkaa syyskuun alussa. Kuva Keijo Ruuskanen

Kalasääsken poikanen Lempäälän pesällään 5. heinäkuuta. Poikanen on jo aikuisen sääksen näköinen, mutta lentotaidon saavuttamiseen menee vielä useampi viikko. Elokuun puolivälissä poikaset lentelevät jo pesäpaikan ympäristössä ja muuttomatka Afrikkaan alkaa syyskuun alussa. Kuva Keijo Ruuskanen

Teksti: Hannu Järvinen

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?