Hammashoitolasiiven lisämääräraha myönnettiin

Pertti Uusi-Erkkilä kertoi hammashoitolasiiven saneerauksesta remonttityöryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa. Kuva: Kari Pusa

Pertti Uusi-Erkkilä kertoi hammashoitolasiiven saneerauksesta remonttityöryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa. Kuva: Kari Pusa

Urakka teetetään ulkopuolisella omien töiden sijaan

Vesilahden kunnanvaltuusto myönsi maanantaina 29. elokuuta 310 000 euron lisämäärärahan Kirkonkylän koulun hammashoitolasiiven saneeraukseen.

Prosessia alusta asti remonttityöryhmän puheenjohtajana seurannut Pertti Uusi-Erkkilä (kesk.) kertoi, että saneeraus oli alunperin tarkoitus tehdä omana työnä.

Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmia korjattaessa hammaslääkärisiipeen ei koskettu, koska hammaslääkäri toimi edelleen tiloissa eikä toiminnalle ollut osoittaa muita tiloja. A-Insinöörien tekemät tutkimukset kuitenkin osoittivat, että myös hammaslääkärisiipi oli huonossa kunnossa ja tuotti koko koululle sisäilmaongelmia.

– Koulu ilmoitti, että hammaslääkärisiiven tiloja tarvitaan. Koska siipi tuotti sisäilmaongelmia jo korjattuun osaan oli tarkoituksenmukaista purkaa hammaslääkärisiipi sisältä vähän niin kuin luurangoksi. Kunnanrakennusmestari ilmoitti, että yritetään tehdä se omina töinä samaan tapaan kuin muun rakennuksen korjaus. Hän oli ajatellut kustannusarvion rakennusteknisiltä osioiltaan noin 200 000 euroksi.

Rakennustyöryhmä seurasi työn etenemistä, mutta koska sille ei ollut suunnitelmaa, työt haluttiin keskeyttää. Rakennusta oli kuitenkin purettu jo niin, että töiden jatkaminen oli tarkoituksenmukaista. Purkutöiden yhteydessä ilmeni tarve asbestipurkutöille, jotka nostivat työn hintaa.

– Jossain vaiheessa työ on kuitenkin keskeytynyt ja sinne on suunnitelmat saatu ja työ on kilpailutettu. Nyt tämä lisäraha sisältää myös kalustekuluja, jotka eivät ole varsinaista rakennuskulua ja jotka eivät alunperinkään olleet kustannuksissa mukana. Totta kai, kun sitä ei enää tehdäkään omina töinä, on sinne tullut lisää suunnittelu- ja valvontakuluja, Pertti Uusi-Erkkilä kertoi.

Kunnanvaltuusto päätti myös jatkossa myymisen lisäksi vuokrata omakotitalotontteja. Tonttien vuokra-aika on viisikymmentä vuotta ja vuosivuokra viisi prosenttia tontin maapohjan myyntihinnasta. Vuokratontti on mahdollista lunastaa omaksi vuokra-aikana, jolloin jo maksettu vuokra hyvitetään myyntihinnassa.

Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi ja hallintojohtaja Minna Hutko antoivat kokouksen lopuksi katsauksen tämän ja viime vuoden aikana myytyihin rakennuksiin ja maa- sekä metsäalueisiin. Taloudentasapainottamisohjelman mukaan Vesilahden kunta on myynyt kunnan neljä osakehuoneistoa, peltoalueita, Krääkkiön koulun, Sateenkaaren päiväkodin, Kirkonkylän paloaseman, Narvan palvelutalon, Pirpaliinan kiinteistön, Onkemäen koulun ja Narvan paloaseman, josta lopullisia kauppoja ei vielä ole tehty.

Kunnan uusimmat työntekijät talouspäällikkö Sinikka Rantamäki ja kehitysjohtaja Ismo Korhonen esittäytyivät valtuustolle. Oikealla kehittämispäällikkö Markku Männikkö. Kuva: Kari Pusa

Kunnan uusimmat työntekijät talouspäällikkö Sinikka Rantamäki ja kehitysjohtaja Ismo Korhonen esittäytyivät valtuustolle. Oikealla kehittämispäällikkö Markku Männikkö. Kuva: Kari Pusa

Urjalan kunnan puolelta kunta myi yhteensä noin 80 hehtaaria metsäalueita. Kaikista kiinteistöistä ja maa- sekä metsäalueista kunta sai yhteensä 1 052 748 euroa. Metsän myynnistä Erkki Paloniemi kertoi kunnan saaneen ennakoitua paremman hinnan.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>