Kantri syntyi Tampereen seutukunnan tarpeista

Kantrin toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti (takana vas.) ja hankeaktivaattori Airi Paananen (oik.) Anne ja Juha Kuisman vieraina Lempäälässä.

Kantrin toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti (takana vas.) ja hankeaktivaattori Airi Paananen (oik.) Anne ja Juha Kuisman vieraina Lempäälässä.

Leader-toiminta täyttää 20 vuotta. Tampereen seutukunnassa maaseudun kehittämistä rahoittava Leader-ryhmä Kantri ry ei syntynyt kivuitta.

– Ei parikymmentä vuotta sitten uskottu, että EU:sta voisi saada rahaa Suomen maaseudulle. Lähinnä naureskeltiin, Leader-toiminnassa pitkään mukana ollut kylä-, kunta- ja poliittinen vaikuttaja Juha Kuisma muistelee.

Tampereen seutukunta oli vuosina 1995–96 maaseudun rahoitusohjelmien Leader II- ja 5B-tukialueen ulkopuolelle jäävää ns. ”valkoista aluetta.” Valkoiselta alueelta ei voinut edes hakea rahoitusohjelmaan.

Rahoituksen saamiseksi Maaseutuelinkeinopiirin johtaja Juha Tanilan johdolla kokoonnuttiin 1996 käsittelemään Pilottikylä-nimisen hankkeen aloitushakemusta Maa- ja metsätalolle, Tampereelle.

– Elinkeinopiirin rahoittama ohjelma nähtiin kuitenkin mahdollisuutena, joten haettiin siihen Pilottikylä-hankkeen avulla, muttei päästy. Samoihin aikoihin Maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltiin paikallisen omaehtoisen maaseudun ohjelma, eli POMOa. Heinäkuussa 1997 perustettu Kantri ry haki ja hyväksyttiin POMO-rahoituksen alle ja toteutti ensisijaisesti POMO:n Kantri-seutuohjelmaa. Perustamisvaiheessa mukana oli kaksikymmentä kyläyhdistystä, kaksi jäsenkuntaa ja muutamia muita yhteisöjä, Pirkan kylien kylähankkeen kautta vuonna 1998 Kantriin töihin tullut hankeaktivaattori Airi Paananen muistelee.

Pilottikylä-hankkeessa selvitettiin seutukunnasta mukaan tulleiden kylien kehittämiskohteet työllisyyden, ympäristön ja asumisen osalta sekä rahoituslähteet.

– Hankkeen vetäjä Timo Hanhilahti lajitteli 1997 alkupuolella hankeideat erilaisiin toimenpiteisiin ja jalosti osan ideoista yhteisiksi seudullisiksi hankeaihioiksi, kuten muun muassa maisemasuunnitelmiksi, kyläavustajaselvityksiksi ja kehittämishankkeiksi. Sitä kautta Kantrinkin rahoittamien hankkeiden otsakkeisiin tuli ympäristönsuojelu, asuminen, yhteistyö ja elinkeinot, Paananen tietää.

Timo Hanhilahden Pirkan kylien tiedotuslehteen kirjoittaman artikkelin (1998) mukaan ”Kantrin synnytyksessä äitinä lienee ollut Pirkan kylät. Isyyden suhteen on jo vaikeampaa, koska epäiltyjä on useita. Juha Tanila, silloinen yritystutkija TE-keskuksen maaseutuosastolla, pani alulle Pilottikylä-hankkeen, joten kuuluu epäiltyjen joukkoon. Nimivaihtoehdoista tuli valituksi Takamaan koulun opettajan, Juhani Vahtokarin ehdotus.”

Maaseudun kehittämisen rahoitusmalleja oli 1990-luvulla monia. Yksi niistä oli Leader, joka alkoi vuonna 1995 levittäytyen 2000-luvun alusta Leader-ryhmien kautta koko Suomen maaseudulle. Nyky-Suomessa toimii 56 eri Leader-ryhmää. Esimerkiksi Ruotsissa kaikkialla maaseudulla ei ole mahdollista hakea Leader-tukea. Tuki jakaantuu eri ohjelmakausille. Nykyinen ohjelmakausi kattaa vuodet 2014–20. Leader-toiminta sisältyy Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan EU:n ohjelmakaudella 2014–20. EU:n rahoitusosuudesta noin viisi prosenttia, eli 300 miljoonaa euroa, on varattu 56 paikallisen Leader-ryhmän toimintaan. Kantrin osuus on tästä 4,7 miljoonaa euroa julkista rahoitusta.  Rahaa voivat hakea alueen kunnat, yritykset ja yhdistykset.

– Kantavana ajatuksena on omaehtoisuus sekä paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen. Leader-ryhmät tekevätkin omat kehittämisohjelmansa alueensa tarpeiden mukaan. Leader-rahoituksella voidaan tukea esimerkiksi maaseudun yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa, Airi Paananen valottaa.

Kantri ry:n toiminta-alueena on Lempäälä, Orivesi, Pirkkala ja Vesilahti sekä Kangasalan, Nokian, Tampereen ja Ylöjärven maaseutualueet.

– Toimintamme tarkoitus on pysynyt alusta asti samana: parantaa asukkaiden henkistä ja yleistä taloudellista hyvinvointia sekä kehittää ympäristöä asukkaiden hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun näkökulmasta, vuodesta 2007 Kantrin toiminnanjohtajana toiminut Kari Kylkilahti kertoo.

Juha Kuisman mukaan Leader-toimintaan ei uskottu sen käynnistyessä.

– Ei siihen uskottu, naureskeltiin vain, että saadaanko sitä kautta muka rahaa. 1990-luvun loppu oli kuitenkin positiivista talouskasvua ja jääkiekon MM-kisavoitto nosti kansallista itsetuntoa. Eteenpäin mentiin ja enemmistö kannatti EU:ta. Oli kuitenkin myös alueita, joissa ei haluttu lähteä hakemaan rahoitusta vain sen takia, että jurnutettiin EU:ta vastaan.

Airi Paananen vahvistaa Kuisman sanat ja uskoo, ettei Leader-toimintaan uskottu sen takia, että kylillä ei oltu totuttu siihen, että joku taho voisi tukea kylätoimintaa rahallisesti.

– Silloin olisi tarvittu rahaa muun muassa järvien ja teiden kunnostukseen, mutta korkeammalta taholta tuettiin lähinnä kylätalojen rakentamista ja korjausta. Nykyisin Leader-rahalla tuetaan myös kylien infraa. Kuinka hyvässä kunnossa maaseutu olisikaan, jos tukea tähän olisi annettu jo aiemmin, Paananen miettii.

Aikojen saatossa isoja muutoksia Leader-toimintaan on tullut muun muassa byrokratian lisääntymisellä ja toiminnan laajenemisena maaseudun yritysten tukemiseen.

Juha Kuisman mukaan Leader-toiminta sopii kaikista nykyisistä maaseudun kehittämiselementeistä parhaiten maaseutukulttuuriin.

– Leader on aitoa ruohonjuuritason kehittämistä, joka tuottaa usein näkyviä tuloksia luomalla omaehtoisuutta ja yhteisöllisyyttä. Osa muista EU-jutuista, kuten työllisyystoiminta on lumetoimintaa, joka hyödyttää itse koneistoa, muttei toiminnan ydintä.

Kuisman sanoin Leader-toiminta osoittaa maaseudulle, että EU-jäsenyys on muutakin kuin maatalouspolitiikkaa.

– Globaalisti kehitys käy maaseutua vastaan. Maaseudun arvostus tulee kuitenkin nousemaan muun muassa biotalouden kautta.

Juha Kuisma pitää Leader-toiminnan vapautta ”valtavirrasta” sen menestyksen salaisuutena.

– Monessa muussa maassa ei ole näin itsenäinen ja vapaa malli kuin Suomessa. Esimerkiksi Irlannissa toiminnasta tuli jäykempää, kun kunnat otettiin vahvemmin mukaan. Pelkään, että Suomessakin Leaderiä koitetaan valtavirtaistaa ja tehdä siitä vahvemmin viranomaistoimintaa. Toivottavasti ryhmät pystyvät pitämään puolensa, Kuisma toivoo.

Leader-mallia aletaan tuoda myös kaupunkien kehittämisen tueksi.

– Leader-toiminnalla säästetään yhteiskunnan varoja, sillä rahoitus koostuu EU:n, valtion ja kuntien rahan lisäksi useimmiten hakijan omarahoitusosuudesta. Kyllä kaupungeissakin kaivataan kylätaloja. Maaseudun ja kaupungin täytyy tulla toisiaan vastaan, päällekkäin, oppia toisiltaan, koska molempia tarvitaan.

 

Vilja Pylsy

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>