Euroopan unioni kaipaa kansalaisia

Euroopan parlamentti Brysselissä. Kuva: Katariina Onnela

Euroopan parlamentti Brysselissä. Kuva: Katariina Onnela

Euroopan unionin etäisyys suomalaisiin näkyy ivallisina kommentteina direktiiveistä, jotka määrittävät kurkun käyryyttä ja muuta hömppää. Nyt Unionissa pyritään keskittymään olennaiseen ja isoihin linjoihin, mutta onko se liian myöhäistä? Iso-Britannia lähti jo, pieneneekö jäsenvaltioden lukumäärä vielä 27:stä alaspäin?

Maakuntatoimittajien tutustumismatka Euroopan komissioon oli tiivistahtinen perehdytys siihen, mitä Euroopan unionissa on juuri nyt meneillään.

EU on matkannut kriisistä kriisiin, vaikka edellisiäkään ei ole ratkaistu. Etäisyys jäsenmaiden kansalaisiin kulminoitui Brexitiin, josta kenelläkään ei ollut muuta sanottavaa kuin hämmästys tapahtuneesta. Ilmeisesti uskoa Iso-Britannian eroon ei ollut lainkaan ja nyt kun se on totta on pallo on heitetty kokonaan briteille. Maa on EU:n virallinen jäsenvaltio kunnes eroanomus esitetään ja sitä seuraa varmasti useamman vuoden neuvottelut ja irtaantumisprosessi. Siinä Brexit kuitenkin näkyy, että Iso-Britannia jätti väliin puheenjohtajuusvuoronsa. Epäilemättä käytävillä ja kulisseissa kuhisee ja spekulaatioita sekä suunnitelmia löytyy, mutta virallisesti ajatuksia tuodaan nihkeästi julki.

Yksilön vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys kävi päätöksentekoa selostettaessa selväksi. Toisaalta tarkoitus ei ole vaikuttaa vain oman itsensä, oman puolueensa tai oman maansa hyväksi. Päämääränä on koko Euroopan yhteinen hyvä. Kuitenkin meppien halu vaikuttaa yksilönä tekee päätöksenteosta vähintäänkin hankalaa. Yhteen lakiesitykseen kun voi tulla yli tuhat muutospyyntöä, joista sorvataan versioita ja yritetään löytää erilaisten näkemysten kanssa kultainen keskitie. Säätämisen jälkeen saatetaankin huomata, että komitean suunnittelema hevonen on kameli.

Maakuntatoimittajat Euroopan komissiossa. Kuva: Katariina Onnela

Maakuntatoimittajat Euroopan komissiossa. Kuva: Katariina Onnela

Euroopan unionissa selvästi toivotaan, että päätöksenteko olisi jäsenmaiden kansalaisille tuttua. Medialle on käytössä oivat tilat radio- ja televisiolähetyksiä varten, on kuvapankkeja ja on suoria lähetyksiä. Suomen edustusto lupaa vastata kysymyksiin sekä olla apuna.

Parhaillaan Brysselissä on pysyvästi vain muutama toimittaja ja heidän pitää Euroopan unionin asioiden lisäksi uutisoida myös pommi-iskuja. Junckerin strategiatiimin viestintäyksikköön Kataisen kabinetista siirtyvä Aura Salla totesi, että ongelmana on kun instituutiot viestivät. Se sijaan pitäisi keskustella kuten Eduskunnan kyselytunnilla ja olla suora kanava päätöksentekoon kuten Suomessa omaan kansanedustajaan.

Tieto Euroopan unionin tapahtumista on jokaisen saatavilla internetistä. Sivuja voi tutkia kuka vain, kunhan sattuu löytämään oikealle ja vielä omankieliselle sivulle. Sopimusten ja muiden virallisten papereiden tutkiminenkin onnistuu, mutta virkamiehetkin myöntävät, että useimmiten niiden lukeminen on hyvin hankalaa. Syy on niissä käytettävä kieli. Jokaiselle jäsenmaan kielelle käännettävissä sopimuksissa ja esityksissä ei voi olla tulkinnanvaraa. Kapulakielen lukeminen vaatii aikaa ja suurta mielenkiintoa asiaan. Toisaalta on myös helpompia tapoja saada asioita selville. Aura Salla kummasteli, että miksi Jyrki Kataiselta ei kysellä enemmän asioita Twitterissä. Mikä sen helpompi tapa saada vastaus kuin suoraan komissaarilta tai hänen kabinetiltaan?

Kriisistä kriisiin seilannut Euroopan unioni painii tällä hetkellä ainakin maahanmuuton, Turkin tilanteen, kansallismielisyyden lisääntymisen, Ukrainan tilanteen, työttömyyden ja taustalla edelleen kytevän talouskriisin kanssa. Investointiohjelma näyttäisi antavan apua jälkimmäisiin, mutta vielä on matkaa ja töitä tehtävänä.

Brysselin kaduilla vartioivia armeijan rynnäkkökiväärillä varustautuneita sotilaita hätkähtää parin päivän matkalla useasti. Brysselissä työskentelevät kuitenkin kertovat, että turvatarkastuksista ja vartioinnista on tullut jo normi. He eivät pelkää.

Euroopan komissio. Kuva: Katariina Onnela

Euroopan komissio. Kuva: Katariina Onnela

 

Vapaakauppasopimusneuvottelut pitkittyvät

Kauppapolitiikan komissaarin Cecilia Malmströmin kabinettia johtava Maria Åsenius kertoi tilanteesta EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä TTIP-vapaakauppasopimusneuvotteluissa. Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta on neuvoteltu heinäkuusta 2013 lähtien.

Sopimuksessa neuvotellaan muun muassa tullien ja byrokratian poistamisesta. Maria Åsenius  totesi, että sopimuksen hyötyjinä olisivat erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset.

– Varmasti sopimus on hyvä myös isoille yrityksille, mutta erityisesti pienille ja keskisuurille.

Hän perusteli hyötyä sillä, että nyt Yhdysvaltoihin viedessä esimerkiksi lääkealan yrityksen tai tanskalaisia viinereitä valmistavan yrityksen pitää tarkistuttaa tuotteensa ensin Euroopassa ja sitten uudelleen Yhdysvalloissa. Tuplatarkistus tietää myös tuplakustannuksia.

Yksi suurimmista ongelmista Yhdysvaltoihin viedessä ovat osavaltioiden omat säädökset ja niistä selvän ottaminen. Etenkään pienillä yrityksillä ei useimmiten ole resursseja esimerkiksi lakimiesten palkkaamiseen asioiden selvittämistä varten.

Neuvottelujen tilanne on hankala eikä sopimuksen toteutuminen Obaman kaudella ole enää todennäköistä. Kumpikaan Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaista ei myöskään suoranaisesti ole sopimuksen kannalla. Maria Åsenius totesi, että etenkin Trumpin vaalivoitto tietäisi sopimusneuvotteluille varmasti usemman vuoden taukoa.

– Ei kuitenkaan heitetä lasta pesuveden mukana. Komissaari Cecilia Malmström pyytää luultavasti tulevassa Bratislavan kokouksessa kärsivällisyyttä neuvottelujen suhteen. Esimerkiksi neuvottelut Kanadan kanssa kestivät kuusi vuotta, hän muistutti.

Yhdysvaltojen lisäksi EU on neuvotellut kauppasopimuksia useiden muiden maiden kanssa.

Euroopan unionissa on toistaiseksi vielä 28 jäsenmaata. Kuva: Katariina Onnela

Euroopan unionissa on toistaiseksi vielä 28 jäsenmaata. Kuva: Katariina Onnela

– Olemme neuvotelleet kaksikymmentä eri sopimusta yli kuudenkymmenen maan kesken. Olemme erityisen ylpeitä sopimuksesta Kanadan kanssa.

Sopimusta Kanadan kanssa voidaan EU:n ministerineuvoston ja parlamentin hyväksynnän jälkeen soveltaa väliaikaisesti, mutta sopimus vaatii kuitenkin kansallisten parlamenttien hyväksynnän.

Investointiohjelma saa jatkoa

Jyrki Kataisen kabinetista Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin strategiayksikköön siirtyvä Aura Salla kertoi maakuntatoimittajille investointipaketista. ”Juncker plan”-nimellä tunnettu investointiohjelma on 315 miljardin rahasto, jolla on tarkoitus lisätä talouskasvua.

Investointiohjelman tavoitteena on poistaa investointien esteitä, antaa investointihankkeille näkyvyyttä ja teknistä apua sekä hyödyntää nykyisiä ja uusia rahoituslähteitä entistä paremmin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi keskitytään kolmeen osa-alueeseen. Kolmen vuoden aikana hankitaan vähintään 315 miljardia euroa investointeihin, tuetaan investointeja reaalitalouteen ja luodaan investointien kannalta suotuisat olosuhteet.

Terrori-iskujen jälkeen tämä näky on arkipäivää Brysselissä. Kuva: Katariina Onnela

Terrori-iskujen jälkeen tämä näky on arkipäivää Brysselissä. Kuva: Katariina Onnela

Strategisia investointeja tuetaan avainaloilla, joita ovat muun muassa infrastruktuuri, koulutus, tutkimus ja innovointi sekä pk-yritysten riskirahoitus.

Aura Salla kertoi, että toistaiseksi suomalaisten hankkeet eivät ole menneet läpi toivotulla tavalla. Rahoitushakemus tulisi hänen mukaansa pukea paremmin eurooppalaiseen kontekstiin ja kytkeä Euroopan yleiseen hyötyyn.

Hän toivoo paljon lisää hakemuksia suomalaisilta ja korostaa, että hakemusten tekoon saa apua.

Investointiohjelma on kolmevuotinen, mutta sille on luvassa jatkoa. Aura Salla kertoi, että lainsäädäntö jatkolle lähtee käyntiin tänä syksynä.

 

 

 

 

 

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>