Onko itsehallintoa ilman verotusoikeutta?

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset, joilla noin puolet kuntien tehtävistä on tarkoitus siirtää maakunnille, ovat parhaillaan lau­suntokierroksella. Lakiesi­tyk­sissä todetaan, että ”tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suu­rem­malla hallinto-alueella (maakunta) …”.

Edelleen lakiesitysten todetaan toteuttavan perustuslain 121 §:n kunnallinen ja muu alueellinen itse­hal­linto nel­­jännessä momentissa olevaa mahdollisuutta kuntia suuremmista itsehallintoalueista. Sa­mas­sa pe­rustuslain py­kä­lässä todetaan (hallituksen yksityiskohtaiset perustelut HE 1/1998), että it­se­hallinto kattaa muun muassa kun­tien verotusoikeuden ja kuntia suurempien hallintoalueiden, ku­ten maakun­tien, hallinto on järjes­tet­tä­vä itsehallinnon periaatteiden mukaisesti.

Lakiesityksissä kuitenkin todetaan, että maakunnalla ei ole ve­ro­tus­­oikeutta, vaan rahoitus ja toi­min­­nan ohjaus tulee valtiolta. Lakiesitysten mukaan kun­tien verotu­lo­ja alennetaan noin 11 mil­jar­dil­la eu­­rolla ja vastaava summa siirtyy valtion tulovero­tuk­seen eli verotusoikeutta supistetaan ra­jus­ti. Kun­­tien verotusoikeutta vä­­hennetään yli puolella eivätkä maa­kunnat saa verotusoikeutta.

Lakiesitysten koko lähtökohta itsehallinnosta kuntia suuremmalla hallin­to­alueella on kyseenalainen, koska itsehallinnon keskeinen pe­rus­te, ve­rotus­oi­keus, puut­tuu. Mitä itse­hal­lin­toa sellainen on, missä valtio säätelee rahoituksellaan toimintaa ja ohjaa investointeja?

Lakiesitykset eivät vai­ku­ta myöskään Suomen hyväksymän Euroopan paikallisen itsehallinnon pe­­­­rus­­­kir­­jan mukaiselta. Peruskirjassa todetaan muun muassa, että ”paikallisviranomaiset ovat kan­sal­lisen talous­po­litiikan rajoissa oikeutettuja riittäviin omiin taloudellisiin voimavaroihin… ainakin osan pai­kal­lisviranomaisten taloudellisista voimavaroista tulee muodostua paikallisista veroista ja mak­­­suis­ta, joi­den suuruudesta niillä on oikeus päättää lain asettamissa rajoissa…”.

Muitakin perustuslaillisia kipukohtia lakiesityksissä on. Kuten että valtio määräisi kuntien tu­­­­lo­ve­roprosentin vuodelle 2019 ja rajaisi veron määrää kahtena seuraavana vuonna eli yhteensä kol­me­na vuonna. Perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus ja valtio voi säätää lailla vain kun­tave­ron määräytymisen perusteista, ei veron suuruuden perusteista. Myös työterveyshuollon jättä­mi­­nen sote-uudistuksen ulkopuolelle vaikuttaa perustuslaissa määritellyn yhdenvertaisuuden vas­tai­selta.

Toivottavasti perustuslailliset kipukohdat sel­vitetään ajoissa, ettei sote-uudistuksen kanssa taas kom­­­­pu­roida, kuten on jo pari kertaa tapahtunut.

Raimo Sirén

kunnallisneuvos

Lempäälä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>