Onko itsehallintoa ilman verotusoikeutta?

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen lakiesitykset, joilla noin puolet kuntien tehtävistä on tarkoitus siirtää maakunnille, ovat parhaillaan lau­suntokierroksella. Lakiesi­tyk­sissä todetaan, että ”tämän lain tarkoituksena on luoda edellytykset itsehallinnolle kuntia suu­rem­malla hallinto-alueella (maakunta) …”.

Edelleen lakiesitysten todetaan toteuttavan perustuslain 121 §:n kunnallinen ja muu alueellinen itse­hal­linto nel­­jännessä momentissa olevaa mahdollisuutta kuntia suuremmista itsehallintoalueista. Sa­mas­sa pe­rustuslain py­kä­lässä todetaan (hallituksen yksityiskohtaiset perustelut HE 1/1998), että it­se­hallinto kattaa muun muassa kun­tien verotusoikeuden ja kuntia suurempien hallintoalueiden, ku­ten maakun­tien, hallinto on järjes­tet­tä­vä itsehallinnon periaatteiden mukaisesti.

Lakiesityksissä kuitenkin todetaan, että maakunnalla ei ole ve­ro­tus­­oikeutta, vaan rahoitus ja toi­min­­nan ohjaus tulee valtiolta. Lakiesitysten mukaan kun­tien verotu­lo­ja alennetaan noin 11 mil­jar­dil­la eu­­rolla ja vastaava summa siirtyy valtion tulovero­tuk­seen eli verotusoikeutta supistetaan ra­jus­ti. Kun­­tien verotusoikeutta vä­­hennetään yli puolella eivätkä maa­kunnat saa verotusoikeutta.

Lakiesitysten koko lähtökohta itsehallinnosta kuntia suuremmalla hallin­to­alueella on kyseenalainen, koska itsehallinnon keskeinen pe­rus­te, ve­rotus­oi­keus, puut­tuu. Mitä itse­hal­lin­toa sellainen on, missä valtio säätelee rahoituksellaan toimintaa ja ohjaa investointeja?

Lakiesitykset eivät vai­ku­ta myöskään Suomen hyväksymän Euroopan paikallisen itsehallinnon pe­­­­rus­­­kir­­jan mukaiselta. Peruskirjassa todetaan muun muassa, että ”paikallisviranomaiset ovat kan­sal­lisen talous­po­litiikan rajoissa oikeutettuja riittäviin omiin taloudellisiin voimavaroihin… ainakin osan pai­kal­lisviranomaisten taloudellisista voimavaroista tulee muodostua paikallisista veroista ja mak­­­suis­ta, joi­den suuruudesta niillä on oikeus päättää lain asettamissa rajoissa…”.

Muitakin perustuslaillisia kipukohtia lakiesityksissä on. Kuten että valtio määräisi kuntien tu­­­­lo­ve­roprosentin vuodelle 2019 ja rajaisi veron määrää kahtena seuraavana vuonna eli yhteensä kol­me­na vuonna. Perustuslain mukaan kunnilla on verotusoikeus ja valtio voi säätää lailla vain kun­tave­ron määräytymisen perusteista, ei veron suuruuden perusteista. Myös työterveyshuollon jättä­mi­­nen sote-uudistuksen ulkopuolelle vaikuttaa perustuslaissa määritellyn yhdenvertaisuuden vas­tai­selta.

Toivottavasti perustuslailliset kipukohdat sel­vitetään ajoissa, ettei sote-uudistuksen kanssa taas kom­­­­pu­roida, kuten on jo pari kertaa tapahtunut.

Raimo Sirén

kunnallisneuvos

Lempäälä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>