Kohtasin enkelin

”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Hänt ihana enkeli kotihin vie. Niin pitkä on matka, ei kotia näy, vaan ihana enkeli vieressä käy, vaan ihana enkeli vieressä käy.”

Elämässäni on ollut monia tilanteita, joista voisin sanoa, että selvisin enkelin avulla. Yksi tilanne vuosien takaa nousee kuitenkin mieleeni. Olimme koko perheenä lähteneet Tampereelle linja-autolla. Kolme lasta olivat alle kouluikäisiä kaikki. Pienet ostokset oli jo tehty ja ehdotin, että voisin lähteä linja-autoasemalle jo vähän etukäteen lasten kanssa. Kolme pientä lasta ja ostoskassi, siinä sitten päästiin hiljakseen eteenpäin. Linja-autoasema näkyi jo. Tuli viimeiset liikennevalot ja ne vaihtuivat vihreiksi. Lähdimme ylittämään leveää katua, olimme puolessa välissä, kun tyttäreni hihkaisee: ”Äiti minun tumppuni putosi!”. Salaman nopeasti hän ryntäsi takaisin hakemaan tumppuaan. Näin vain, että iso rekka käntyy myös linja-autoasemalle. Siellä kadun vieressä oli vanhempi nainen, joka tarrasi lastani kädestä ja veti pois ajoväylältä. Kun pääsimme heidän luokseen, niin tämä kiltti täti sanoi tyttärelleni: ”Minä olin sinun suojelusenkelisi.”

Psalmissa 91 jakeessa 11 luvataan: ”Sillä Hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.”

Teksti: Marjatta Ventelä

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>