”Nyt on aika tehdä jotakin muuta”

– Olen aivan varma, että löydämme henkilön, joka on intohimoinen viemään asioita eteenpäin, Olli Gestranius sanoo.

– Olen aivan varma, että löydämme henkilön, joka on intohimoinen viemään asioita eteenpäin, Olli Gestranius sanoo.

Ideaparkin jättävä toimitusjohtaja Olli Gestranius kertoo, millaista on ollut työskennellä värikkään omistajan, Toivo Sukarin alaisena.

Ideaparkin toimitusjohtajan Olli Gestranius koki alkuvuodesta ison herätyksen. Hän oli tehnyt pitkän neuvottelukuvion jälkeen Ideapark-uransa tärkeimmän vuokrasopimuksen.
– Se oli monimutkainen kuvio ja todella hieno onnistuminen, hän kertoo.
Viikkoa aikaisemmin pojan eskarista oli kerrottu, että he ovat istuttaneet siemeniä. Ne piti koulia ja sitä varten tarvittiin ruukkuja.
– Kävin samana päivänä Ideaparkin kesäpihalta hakemassa toistasataa käytettyä ruukkua ja vein ne eskariin.
– Sain siitä paljon suuremman tyydytyksen kuin tekemästäni sopimuksesta.
– Havahduin siihen, että työssäni kokemalle intohimolle ja rakkaudelle on tapahtunut jotakin. Minun aikani Ideaparkissa alkoi olla täynnä.

Olli Gestraniuksen polku Ideaparkiin juontaa lehtiuutiseen ja vuoteen 2005. Uutinen kertoi, että Lempäälään rakennetaan iso kauppakeskus.
– Olin Goforen toimistossa ja kaivoin jostain esiin Toni Virkkusen numeron. Päätin soittaa ajatuksella myydä kauppakeskukselle nettisivut.
Puhelusta tuli pitkä. Se kesti toista tuntia.
– Osasimme kysyä toisiltamme oikeita asioita, Gestranius muistelee.
Keskustelun seurauksena Gestranius päätyi kehitysryhmään, jossa varsin poikkitieteellisellä porukalla mietittiin, mitä liikekaupunki voisi olla.
– Lähdettiin miettimään median puolta. Toni Virkkusen näkemys oli, että Ideapark on media.
Gestranius toimi ryhmässä ulkopuolisen konsultin roolissa ja teki samaan aikaan töitä Goforelle sekä opiskeli yliopistossa.
Hankkeen edetessä Olli Gestranius esitti 2006 alkuvuodesta huolenaiheen, miten Ideaparkin yhteisöä voidaan operatiivisesti johtaa. Ideaparkiin oli tulossa
1 000 henkeä töihin.
Piti kehittää järjestelmä, jolla muun muassa kiinteistön turvallisuutta, siisteyttä ja teknisiä asioita sekä yhteismarkkinointia koskevat tiedot kulkevat yhteisössä.
– Esitin asian kesällä toimitusjohtaja Timo Laineelle, joka antoi tehtäväkseni määritellä ja teettää intra-tyyppinen järjestelmä. Siinä vaiheessa oli vieläkin epäselvä tilanne, kenellä olin töissä.
Järjestelmä, jossa kaikkien Ideaparkissa työskentelevien piti olla, otettiin turvallisuuspasseineen  käyttöön 16.-30. marraskuuta 2016.
– Se oli hieno käyttöönotto. Oli varmasti jännää, kun minulla ei ole juuri mitään muistikuvia Ideaparkin avajaisista.

Ovensa avanut Ideapark oli joulukuussa tupaten täynnä asiakkaita. Ideaparkissa oli suunniteltu onnistunut avajaismarkkinointi, mutta vuoden vaihtuessa huomattiin jatkon olevan auki.
– Timo Laine sanoi minulle, että markkinointi, mikä yliopistossa oli pääaineeni, voisi olla minun tehtäväni. Aiemmin markkinointia hoitanut Pasi Väistö oli lähtenyt pois.
Jo 2007 keväällä tapahtui Ideaparkissa isoja muutoksia. Timo Laineen tilalle toimitusjohtajaksi tuli Henry Sukari. Lisäksi Liikekaupunkiin perustettiin kauppiasyhdistys.
– Olin ollut sisällä jo sen verran pitkään, että pystyin kertomaan Henry Sukarille, miten hommat toimii. Pikku hiljaa aloin itse opetella myös vuokrausta.
Matti Vanhasen toisen hallituksen läpi ajama yliopistouudistus aiheutti Gestraniukselle yllätyksen ja lisätöitä.
– Huomasin, että jo 2004 tehty gradu voi hapantua käsiin. Silloin oli pakko hoitaa opinnot päätökseen kesään 2009 mennessä.

Ideaparkin perustaja ja omistaja Toivo Sukari tunnetaan nopeista ja näyttävistä liikkeistä. Kesällä 2009 Olli Gestranius sai  Vantaalla Maskun pihassa Toivo Sukarilta yllättävän tarjouksen.
– Topi kertoi, että hän tarvitsee Henrin Maskuun ja kysyi, ryhtyisikö minä Ideaparkin toimitusjohtajaksi. Sanoin, että olen liian nuori ja tiedän liian vähän yhtiöstä. Voisin kuitenkin toimia kauppakeskusjohtajana. Elokussa Topi otti hoitaakseen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtävät.
Gestranius kertoo uuden tehtävän osuneen mielenkiintoiseen ajankohtaan.
– Oppimiskäyrän kannalta se oli hyvä hetki. Viiden vuoden vuokrasopimukset olivat päättymässä 2011, ja siinä oli ensimmäinen iso puristus.
2011-12 ryhdyttiin Ideaparkissa keskustelemaan huvipuiston suunnitelusta. Lopputuloksena Ideaparkin toiseen kerrokseen nousi Funpark.
– Sitten tuli Topilta puhelu Oulusta. Siellä oli rakennus ja hän kysyi, mitä jos tehtäisiin siitä Ideapark. Sanoin, että soitetaan ensin H&M:lle ja jos se lähtee mukaan, asia on selvä.
Oulun Ideapark syntyi nopeasti. Projektin rivakkaa etenemistä edesauttoivat Lempäälästä saadut kokemukset.

Vuosi sitten Olli Gestranius alkoi pohtia omaa tulevaisuuttaan.
– Kävin läpi asiaa monesta näkökulmasta ja ajatukseni vain vahvistuivat.Tammikuussa 2017 minulle tulisi täyteen 12 vuotta Ideaparkissa. Jo alkuvuodesta hahmotin, että seuraavan kehitysuunnitelman pitää kattaa seuraavat viisi vuotta, edellinen oli kolmen vuoden mittainen.
– Jos toteutan sen, olen 45 vuotias ja olen ollut talossa 17 vuotta. Silloin käy helposti niin, että pidän vaan jakkarasta kiinni. Tämä paikka ei ole itsellisten intressien jakkara, sillä tässä talossa on tuhat työpaikkaa ja tältä jakkaralta vaikutetaan niiden elinvoimaan.
– Yksilötasolla olen kokolailla nähnyt tämän. Perustekemisenä on kauppakeskuksen vuokraaminen, mikä on neuvottelemista ja paperien tekemistä. Se on toki  mahtava ja mielenkiintoinen palapeli, jota olen kuitenkin koonnut riittävästi.
– Minun on nyt aika tehdä jotakin muuta ja ehkä vielä niin, että olen itse ansainnut ja velvollinen viemään saamiani oppeja ja ymmärrystä jonnekin muualle. Never say never, mutta kauppakeskukset on minun osaltani nähty.
– Olen aivan varma, että löydämme henkilön, joka on intohimoinen viemään Ideaparkin asioita eteenpäin. Perustekemisellä pääsee hyviin tuloksiin, mutta täällä pitää yltää parempaan. Sen tämä yhteisö on ansainnut.

Ideaparkin kymmenen vuotta ovat olleet täynnä värikkäitä käänteitä. Toivo Sukari on ollut rakentamassa tontille muun muassa hiihtoputkea, tornihotellia ja kylpylää.
– Jännää on ollut. Silloin kun näitä on suunniteltu, olen ollut vielä oppipoikana ja nähnyt vain lopputuloksen. Asiat ovat nousseet ja laskeneet.
Myöhemmin toimitusjohtajana hän on ottanut vahvastikin kantaa suunnitelmiin. Merirosvopuiston yhden suunnitelman Gestranius on pistänyt kehyksiin toimiston seinälle muistoksi.
– Sanoin, että jos puistoa tuollaisena aletaan toteuttaa, minä lähden samana päivänä. Tässä on pitänyt vahvasti ilmaista mielipiteensä niistä kohdissa, kun on eri mieltä.
– Se on ollut hienoa, että mielipiteen ilmaisuun on annettu mahdollisuus eikä mielipiteiden vuoksi ole loukkaannuttu tai hakattu nyrkkiä pöytään. Asioista on aina pystytty keskustelemaan.
– Omistusrakenne on antanut vapauden toimia varsin itsenäisestä. Tulevaisuus on avoinna enkä tiedä, mikä olisi sellainen kuvio, missä voisin toimia näin itsenäisesti.
Toivo Sukari asuu nykyisin Brysselissä. Hänen suhteensa Ideaparkiin on kevyt. Hän on omistajayhtiön omistaja. Hän ei ole mukana sen paremmin yhtiön hallituksessa kuin operatiivisessa johdossa.
– Omistajasuhde on niin väljä kuin voi olla. Sen sijaan yhtiön hallitus on tänä päivän varsin aktiivinen. On tapahtunut paljon ja olen tietyllä tapaa omalta osaltanikin yrittänyt työntää hallitusta eteenpäin.
Entä toimitusjohtaja Olli Gestranius? Mitä Ideaparkin jälkeen?
– Tulevaisuus näyttää  mukavan sumuiselta. Minulla on ajatuksia siitä, mitä voisin tehdä, mutta ei vielä mitään valmista. Aika näyttää mitä tapahtuu.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>