Hyvien ihmisten esiinmarssi

Puuhastelin minäkin Planin vapaaehtoisen roolissa Tyttöjen päivän valmisteluissa. Olin yhteydessä kirjastoihin ja leipomoihin. Kirjastoihin koottiin näyttelypöydille klassisia, rakastettuja tyttökirjoja ja tyttöjen tämän päivän elämästä kertovia teoksia. Koko kampanjan teemahan oli ”tyttöjen puolella lapsiäitiyttä vastaan”. Leipomot leipoivat kahviloihinsa pinkkejä tyttöjen leivoksia, joiden hinnasta osa meni kampanjan rahankeräyksen hyväksi.

Kyllä minun mieleni tuli niin hyväksi, kun kohtasin näissä paikoissa vilpitöntä halua auttaa näitä miljoonia tyttöjä, joiden oma lapsuus loppui äitiyden myötä ja samalla mahdollisuus koulutukseen ja omaan tulevaisuuteen katosi. Jos nyt jossakin asia ei liian kiireisen aikataulun takia onnistunutkaan, niin osallistumista ensi vuonna pidettiin todennäköisenä.

Kun sitten kiertelin näyttelypöytiä katsomassa, suorastaan liikutuin. Tätä kirjoittaessakin tulee vielä melkein kyyneleet silmiin. Niin paljon vaivaa oli nähty ja monenlaisia ideoita kehitelty. Monessa kirjastossa oli pinkkiä liinaa kirjojen alla, jossakin punertavat pikkulamput, jossakin henkilökunnalla oli pinkkiä vaatetta tyttöjen päivänä päällä. Tyttöjen puolesta -rannekkeet loppuivat hetkessä – niin mieleisiä ne olivat omille pikkuprinsessoillemme. Kirjavalikoimat olivat monipuoliset ja ihmiset lainailivat niitä nyt mielellään ja monissa paikoissa oli syntynyt vilkasta keskusteluakin.

Päivittäin televisiosta näemme ja lehdistä luemme sotaa, pommituksia, pakolaisleirejä, rikoksia, väkivaltaa, raakuuksia, syrjintää, kaltoinkohtelua. Niin kuin maailmassa muuta ei enää olisikaan! Siksi olikin niin ilahduttavaa kohdata ihmisiä, jotka olivat valmiita auttamaan. ”Ilman muuta me tulemme mukaan” ”Me olemme aina pienten puolella”

Onhan näitä hyviä ihmisiä onneksi vielä paljon jäljellä. Tässäkin Planin kampanjassa paikallisesti oli mukana monia innokkaita nuoria – minä taisin olla sieltä vanhimmasta päästä. Tulevaisuutta ei ole vielä menetetty. Kun tarkemmin ajattelee niin hyviä ihmisiä on ympärillämme lukuisia. On maahanmuuttajaperheiden tukihenkilöitä, jotka auttavat muualta tulleita sopeutumisessa tähän talvella kylmään ja pimeään maahamme. On vaikeuksissa olevien nuorten tukijoita, jotka harrastavat yhdessä ja antavat toisenlaista käyttäytymismallia. On ihmisiä, jotka käyvät ulkoiluttamassa vanhuksia tai lukemassa kirjoja ja lehtiä laitoksissa.

Tuhansia on niiden vanhempien luku, jotka valmentavat, huoltavat, kuljettavat nuoria urheilijoitamme. No, monella on oma muksu siellä joukossa, mutta samalla menee naapurin mukulatkin. Vielä riittää väkeä yhdistyksiinkin, vaikka niitä tuhansia rekisteristä poistetaankin. Palkatta tai muodollisella korvauksella on josjonkinlaista jumpparyhmää, harrastuspiiriä, retkiporukkaa. Ilman näitä hyviä ihmisiä maailmamme olisi aika tylsä.

Voidaan ajatella, että hyvää on täällä tietty määrä ja pahaa tietty määrä. Kun lisäämme määrätietoisesti hyvää, niin pahan suhteellinen osuus pienenee. Hyvä ohje on: tee hyvä teko joka päivä. Tee oma hyvä tekosi heti aamulla, niin lopun päivää voitkin olla sitten vapaammin.

Teksti: Tapio Eronen

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>