Koskikaran maastopoikasta ei moni ole nähnyt. Risto Syrjä löysi Sastamalassa kesäkuussa koskipaikalta koskikaran pesän ja kuvasi poikasen, joka on pyöreä pallero, kuten emonsakin. Vatsassa alkaa hiljalleen näkyä koskikaran tunnusomainen valkea rintalaikku. Hannu Nyström rengasti pesästä viisi poikasta. Kuva: Risto Syrjä
Jos haluaa koskikaraa seurailla, varminta on suunnata Lempäälän Herralankoskelle, jossa tämä ihastuttava pikkupallero sukeltelee virran pyörteissä vesihyönteisiä etsimässä. Jälleen.
Vesa Hyvätti havaitsi Herralankoskelle palanneen koskikaran, ”vesipapin” 16. lokakuuta. Lintu oli syksyn ensimmäinen kara Pirkanmaalla. Koskikarojen syysmuuton ajoitus osui nappiin, sillä seuraavana päivänä Lappiin satoi ensi lumi.
Viime vuonna koskikara saapui Lempäälään 18. lokakuuta ja samana päivänä myös vuonna 2013. Aikataulu pitää.
Birdlife valitsi koskikaran kuluvan vuoden linnuksi, ja erityisesti Se toivoo löydettävän koskikaran pesintöjä.
Koskikaran levinneisyys on pääasiassa Itä-Lapissa ja Kuusamossa. Pesimäkanta on vain 300 parin luokkaa. Etelässä karoja pesii satunnaisesti. Talvisin Pirkanmaan sulana pysyvillä koskipaikoilla sukeltelevat karat ovat valtaosin Ruotsissa ja Norjassa pesiviä lintuja.
Risto Syrjä onnistui löytämään Sastamalassa viime kesänä koskikaran pesinnän käydessään tarkastamassa, näkyisikö karoja vanhoilla tutuilla koskipaikoilla. Kun karaemo lensi virralla ruokaa nokassaan, saattoi päätellä poikasruokinnan olevan käynnissä.
Pesintä varmistuikin, ja viisi komeaa poikasta sai kihlat jalkoihinsa koskikararengastaja Hannu Nyströmiltä.
Pirkanmaan vuosittaiseksi pesimäkannaksi arvioidaan 0–2 paria. Edellinen koskikaran pesintä todettiin Kurun Aurekoskella.
Viime helmikuun koskikaralaskennassa koko Pirkanmaalta löytyi 123 karaa. Niistä kuusi yksilöä sukelteli Lempäälässä Herralankoskella, Kuokkalankoskella ja Höytämönjärven laskupurolla.
Hannu Järvinen
Viimeisimmät kommentit