Postscriptum

Viime keväänä, kaikessa hiljaisuudessa, kerroin jo ensimmäisen kerran halustani antaa luottamustehtäväni jollekin toiselle. Tuolloin tiesin, että omat voimani eivät enää tulisi riittämään vaativan tehtävän hoitamiseen. Sain osakseni ihmettelyä ja huolta, sillä ei ole tavallista, että luottamushenkilö omista syistään pyytää eroa luottamistoimista kesken kauden.

Olen ollut jo yli 15 vuotta kasvatuksen ja opetuksen lautakuntatyössä mukana, josta viimeiset lähes kahdeksan vuotta puheenjohtajana sekä myös kunnanvaltuutettuna. Olen antanut vastuisiini paljon aikaa, sillä viikoittain illat ovat kuluneet kokouksissa ja monissa muissa tilaisuuksissa. Viime kevään kun olin ponnistellut satoja ylimääräisiä tunteja Lempäälä 150 juhlavuoden osalta, jouduin kuitenkin myöntämään, että ihmisen voimavarat eivät ole ehtymättömät. Hiljaisesti puurtaminen oli tuolloin jo vienyt itseni väsymyksen ja uupumuksen partaalle.

Olen iloinen siitä, että valtuusto on nyt omasta pyynnöstäni antanut minulle eron kunnanvaltuustosta sekä kasvatus-ja opetuslautakunnasta. Näihin tehtäviin tarvitaan ihminen, jolla on mahdollisuus käydä keskustelua ja pohdintaa yhdessä kuntalaisten kanssa ja myös viedä asioita eteenpäin. Olen ollut näistä vuosista kiitollinen, hyviä ja myös hankalia asioita on kohdalleni tällä ajalla osunut. Omat periaatteeni olen pystynyt säilyttämään, sillä asioita on voitu tehdä oikein ja oikeudenmukaisesti.  Aina päätöksentekijänä en ole voinut miellyttää kaikkia asian osapuolia ja olenkin vuosien varrella monesti joutunut puolustamaan vain huonoista vaihtoehdoista valittuja päätöksiä.

Opetustoimen henkilöstö on näiden vuosien aikana tehnyt valtavan loikan kehittäen työtään ja myös rakenteita. Ilmaiseksi tätä ei kuitenkaan ole tehty. Itseni kaltaisten elämään ja työhön väsyneiden kanssa olen viettänyt usein aikaa. Opettajan työn vaatimukset ovat kasvaneet niin opetuksen, monenlaisen osaamisen kuin myös kotienkin puolelta. Lasten opettamisen lisäksi mukaan on tullut monenlaisia sähköisiä järjestelmiä, hallinnollisia tehtäviä ja uudenlaista vuorovaikutusta erityisesti kotien kanssa. Oma uskoni opettajuuden hyvyyteen on vuosien varrella vain kasvanut. Ihmiset, jotka kutsumusammatissaan jaksavat päivästä toiseen tehdä parhaansa meidän lastemme eteen, ovat kiitoksen ansainneet.

Haluan antaa julkisen kiitoksen Lehtisen Ninalle, Alasen Ailalle, rehtoreille ja Lempäälän opettajille sekä henkilöstölle. Nämä vuodet ovat opettaneet itselleni kunnioittamaan ihmistä, ja sen periaatteen toivon jatkuvan. Uskon, että lasten hyvinvointi on myös meidän hyvinvointiamme.

 

Jaakko Hautamäki

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?