Tärkein niistä on rakkaus

Lapsiperheiden parisuhdeillassa kuultiin psykoterapeutti Maaret Kallion ajatuksia rakkaudesta, perheestä ja parisuhteesta

Maaret Kallio sai muistoksi grafiikkateoksen, jonka olivat tehneet lempääläläiset päiväkotilaiset. Kuva: Ida Nieminen

Maaret Kallio sai muistoksi grafiikkateoksen, jonka olivat tehneet
lempääläläiset päiväkotilaiset. Kuva: Ida Nieminen

Lempäälän seurakunta ja varhaiskasvatus järjestivät parisuhdeillan keskiviikkona 2. marraskuuta. Hakkarin koulun auditorioon saapui yli 100 innokasta osallistujaa. Yleisön joukkoon mahtui myös perheen pienimpiä, jotka loivat saliin illan teemaan sopivan äänimaiseman.

Maaret Kallion mukaan vauva-aika vaikuttaa koko loppuelämään. Tulevien parisuhteiden ja seksuaalisuuden suuntaviivat alkavat muodostua hyvin varhaisessa vaiheessa.

– Luomuruoan tarjoaminen, harrastukset ja kestovaipat ovat loppujen lopuksi melko yhdentekeviä asioita. Kaikista tärkeintä on olla läsnä lapselle ja auttaa tunteiden säätelemisessä.

Maaret Kallion asiakkaat kertovat usein, että heillä on ”hyvät mutta etäiset” välit vanhempiinsa. Suomalaiseen mielenlaatuun kuuluu se, että vaikeat asiat jätetään käsittelemättä.

 

Tutkimusten mukaan turvallinen kiintymyssuhde voi syntyä, vaikka vanhempi ei huomaisi läheskään kaikkia lapsen antamia vihjeitä tunteistaan. Virheet, kuten hermostuminen tai huutaminen, eivät ole turmiollisia, jos ne ovat yksittäistapauksia. Virheiden huomaaminen ja korjaaminen merkitsevät enemmän kuin niiden tekeminen.

– Vanhemmat ovat lastensa tunnevalmentajia. Lapsi kaipaa tunteidensa ymmärtämistä niiden torjumisen sijaan. Aikuisen täytyy vastaanottaa kielteiset tunteet ja auttaa niiden sietämisessä ennen kuin yrittää viedä ajatukset muualle, Kallio toteaa.

Myös aikuinen kaipaa turvallisuudentunnetta. Rakkaudenkokemuksiin heijastuu omien vanhempien tapa huomioida toisensa, koska rakkaus on opittu kieli.

Kaikenikäisten kannattaa opetella nimeämään tunteitaan. Maaret Kallion mukaan esimerkiksi ahdistukseen voi jäädä jumiin. Se voi olla merkki torjutusta tunteesta, joka pyrkii pinnalle.

– Ei ole olemassa erikseen järki- ja tunneihmisiä. Tunneasteikkoaan ei voi valita tai hallita. Tunteiden turruttaminen aiheuttaa tyhjän olon, vaikka kaikki olisi periaatteessa hyvin.

 

Hälytyskellojen pitäisi soida, jos elämästä tuntuu jatkuvasti puuttuvan jotain. Totaalinen kyllästyminen arkeen vaatii pysähtymään. Yleensä muutokseen motivoi vasta riittävän huono tilanne.

Kallio neuvoo ihmisiä olemaan hankalien tunteiden vallassa armollisia itselleen. Pelkkä tunteiden myötätuntoinen tunnistaminen saattaa helpottaa oloa. Pelon hetkellä auttaa myös jonkun läheisen ihmisen ajatteleminen.

Omanarvontunto ja omien tarpeiden tiedostaminen luo jykevimmän perustan rakkaudelle. Parhaimmillaan parisuhteeseen kuuluu kaksi yksilöä, jotka muodostavat toisiaan tarvitsevan me-yksikön. Rakkaudessa saa olla samaan aikaan sekä itsenäinen että riippuvainen.

Kallion mielestä läsnäolo on käänteentekevä asia parisuhteessa. Hän suosittelee pohtimaan sitä, miten itse keskittyy  kumppaniinsa. Sosiaalinen media sotkee tehokkaasti nykyihmisen ajanhallintaa, mutta poissaoleva vanhempi tai puoliso on somea vanhempi suomalainen ilmiö.

– Mitä tapahtuisi, jos ihmiset käyttäisivät kaiken television ääressä ja somessa viettämänsä ajan parisuhteen hoitamiseen? Kallio kysyy.

 

Välinpitämättömyys ja etäisyys tarkoittavat ihmissuhteissa kahta eri asiaa. Suhteelle on tuhoisinta se, jos kumppanin asiat tai tunteet eivät kiinnosta ollenkaan. Etäisyys puolestaan voi olla keino vetäytyä ristiriitatilanteista. Riidat pitäisi kuitenkin aina selvittää, jotta pariskunnan tunneyhteys palaisi ennalleen.

Hatarissa suhteissa puolisot asettuvat herkästi toisiaan vastaan, eivätkä hakeudu nopeasti samalle puolelle ratkaisemaan ongelmaa. Hyvissä suhteissa vaikeuksia tarkastellaan yhteisinä. Me-henki vaikuttaa suhteen laatuun enemmän kuin esimerkiksi yhteiset kiinnostuksen kohteet.

Vanhempien pitää muistaa varastaa lapsilta aikaa parisuhteelle. Onnellisella lapsella on onnelliset vanhemmat.

 

Kallio kertoo omasta perhe-elämästään avoimesti. Hän muistelee lastensa kanssa tapahtuneita sattumuksia ja viittaa välillä aviomieheensä. Kalliolle arjessa merkitsee paljon esimerkiksi siisti koti, mutta usein muut asiat menevät puunaamisen edelle. Se on ihan ok.

Arjen sujuvuus on ratkaisevassa roolissa hyvän elämän näkökulmasta. Jos yrittää tehdä kaiken täydellisesti, päivät alkavat tuntua raskailta ja mielen valtaa vahva riittämättömyyden tunne.

– Lapseen vaikuttaa paljon myös se, miten vanhemmat suhtautuvat itseensä. Välillä pitää lorvailla ja kuunnella omia tarpeitaan, Kallio sanoo.

Rauhoittumisen taito on Kallion mukaan erittäin tärkeä asia. Hänen puhelimessaan ei ole päällä ilmoituksia, ja viikonloppuisin hän pitää paastoa sosiaalisesta mediasta.

Hengähtäminen toimii esimerkiksi silloin, kun kaikki tuntuu menevän pieleen. Koti on kaaoksen vallassa, lapset kiukuttelevat ja aikuisia ärsyttää. Tuolloin kannattaa Kallion mielestä vain keittää kahvia ja olla hetken aikaa tekemättä yhtään mitään.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?