Vesilahden kuntavaalit 2017 aloitettiin Turpakäräjillä

Kuntavaalit 2017 polkaistiin käyntiin Vesilahdessa Lempäälän-Vesilahden Sanomien järjestämillä Turpakäräjillä

Ensimmäiset Turpakäräjät onnistuivat yli kaikkien odotusten. Kurkituvan sohvalla Vesilahden tulevaisuutta pohdittiin päätoimittaja Kari Pusan johdolla yhteensä tunnin ajan ja kahden puolueen voimin. Kahvilan kotoisa miljöö loi rennon ja mukavan tunnelman, joka kirvoitti puolueiden edustajilta hyvää ja pohdiskelevaa keskustelua.

Ensimmäisenä pöydän ääreen istahtivat Keskusta ja SDP. Kahvin ja viinerin lomassa tarjoiltiin katsaus esimerkiksi kunnan itsenäisyysnäkymiin. Turpakäräjiä seurattiin aktiivisesti niin paikan päällä kuin netissä. Turpakäräjät lähetettiin suorana Lempäälän-Vesilahden Sanomien nettisivuilla ja se on katsottavissa osoitteessa lvs.fi/live.

Seuraavan kerran Vesilahden Turpakäräjät järjestetään Kurkituvassa keskiviikkona 16. marraskuuta. Tuolloin vuoron saavat Kokoomus ja Vihreät.

Keskustan edustajina Turpakäräjillä toimivat pitkän linjan luottamushenkilöt Pertti Uusi-Erkkilä, Virpi Alakoski ja Antti Uusi-Rasi.

Asioiden pitäminen omissa käsissä vaatii välillä kipeitäkin päätöksiä, totesi Pertti Uusi-Erkkilä. Kuva: Katariina Onnela

Asioiden pitäminen omissa käsissä vaatii välillä kipeitäkin päätöksiä, totesi Pertti Uusi-Erkkilä. Kuva: Katariina Onnela

– Jatkossakin arjen sujuvuutta ja elinvoimaa vesilahtelaisille. Se on tällainen ehkä yleinen ja aika laaja lausunto, totesi Pertti Uusi-Erkkilä puolueen tavoitteista ja lisäsi, että syyskokouksessa päätetään tarkemmat linjat.

Itsenäisyydestä sanottua

– Se riippuu sitten kulloisestakin tilanteesta. Ei se itsenäisyys välttämättä mikään itseisarvo ole, vaikka se on meille vesilahtelaisille hyvin tärkeä asia. Pertti Uusi-Erkkilä totesi.

– Asioiden pitäminen omissa käsissä vaatii välillä kipeitäkin päätöksiä. Kuitenkin, jos olemme jonkun muun kunnan osana, niin kyllä se kyyti kylmää reuna-alueilla on. Sen vaikutukset näkyisivät jopa tässä kirkolla, hän jatkoi.

– Jos esimerkiksi liityttäisiin Lempäälään, niin Vesilahden Kirkonkylä olisi tämän Lempäälä-Vesilahden viidenneksi suurin kylä. Eli ei kauhean merkittävä, Antti Uusi-Rasi lisäsi.

– Ja palvelujen alasajo on hyvin todennäköistä. Vaikka se ei itseisarvo ole niin se on tärkeää. Mutta jossain vaiheessa tietysti pitää aina katsoa se talous ja kaikki asiat. Pitää varoa sitä, ettemme tuhlaisi veronmaksajien rahoja, Pertti Uusi-Erkkilä sanoi.

– Tavoitehan se itsenäisyys tietysti on, mutta jos kuntalaisille joku toinen ratkaisu jossain vaiheessa on parempi niin sitten se tilanne pitää harkita uudestaan. Koska mehän emme nyt tällä hetkellä tiedä valtionosuusjärjestelmästä oikeastaan yhtään mitään, muistutti Virpi Alakoski.

Säästöistä kommentoitua

– Nyt on toive se, että jatkuva juustohöylääminen voitaisiin välillä unohtaa ja päästäisiin kehittämisen tielle suunnittelemaan jotain uutta, sanoi Pertti Uusi-Erkkilä.

– Kaikkia tämmöisiä järjettömyyksiä voidaan tehdä, että sammutetaan katuvalot, josta ei ole sitten kyllä yhtään mitään säästöä vaan haittaa yhtä lailla. Jos on pakko, niin tulee sieltäkin joku tonni. Mutta kyllä se on plus miinus nolla sitten kokonaiskuvassa. Siellä sitten joku kompastuu ja menee sairaanhoitokustannuksiin enempi. Kyllä se on kehittämisen puolella missä ratkaisut täytyy tulevaisuudessa löytää, Antti Uusi-Rasi totesi.

– Pitää katsoa, mitä se kolmas talouden tervehdyttämisohjelma sitten todellisuudessa tuo tullessaan ja ne vaikutukset ja pyrkiä katsomaan myös  tulevaisuuteen, että kehitetään kuntaa ja mietitään onko mahdollista saada lisää tulonlähteitä jostakin, Virpi Alakoski sanoi.

Puhetta asumisesta

– Tampere on kuitenkin työssäkäyntikunta ja tämä asuinkunta, niin ei kannata tarjota niitä samanlaisia asuntoja, mitä tarjoavat kaikki kunnat tuossa kymmenen-kaksikymmentä kilometriä lähempänä Tamperetta. Kunta hakee elinvoimaa siitä, että kunta on erilainen. Tänne saa rakentaa erilaista, Antti Uusi-Rasi sanoi.

– Ehkä Vesilahdenkin on tässä kohtaa lähdettävä monipuolistamaan sitä asuntokantaansa ja mahdollistaa se kaavoittamalla, Virpi Alakoski lisäsi.

– Me emme ole rohkeasti kaavoitettaneet esimerkiksi sellaisia tontteja joille voi rakentaa pienkerrostalon. Ei tänne mitään pilvenpiirtäjiä ole kukaan hamuamassakaan, Pertti Uusi-Erkkilä muistutti.

– Meidän työpaikkaomavaraisuus on pahasti jäljessä. Sitä tarvitsisi saada nostettua. Sitä olen jatkuvasti yrittänyt olla ajamassa. Elinkeinopolitiikalla ja kaavoituksella yhdessä voitaisiin saada työpaikkaomavaraisuutta korjattua, mutta se on pitkä tie, hän jatkoi.

Palveluiden tulevaisuus

– Entisellään kylien palvelut eivät tule säilymään. Seuraavan kymmenen vuoden aikana tietoliikenne ja liikkuminen muuttuvat niin rajusti, että mikään ei säily entisellään. Voi olla, että sinne saadaan ihan uusia palveluita riippumatta sijainnista. Tulee nykykäsityksen mukaan oikein huippupalvelut. Lääkäri saadaan napinpainalluksella silmientasalle ja kodinhoitajat pystyvät tekemään operaatioita siellä asiakkaan tykönä, Antti Uusi-Rasi ennakoi ja lisäsi, että jos yksityisiä palveluntarjoajia löytyy, niin niitä tuetaan ja kannatetaan ehdottomasti.

– Varmaankin tuolla sote-puolella palvelut voivat parantua digitalisaation kautta ja kyllähän se nytkin olisi mahdollista. Olisi esimerkiksi mahdollista kodinhoitajien ottaa INR-näytteet. Täällä se ei ole toiminnassa, mutta muualla Suomessa on. Sehän helpottaisi hirveästi, ettei vanhuksen tarvitse lähteä terveyskeskukseen niitä otattamaan, sanoi Virpi Alakoski.

Kyläpolitikointia?

– Ei ole, ei sillä tavalla kuin jotkut käyttävät sitä lyömäkeppinä. Poliitikot on valittu sen takia, että he pitävät omiensa puolta, totesi Antti Uusi-Rasi.

– Me ollaan kylistä ja pidetään niiden asiaa esillä, mutta ei se tarkoita, että me kampitetaan jotain toista, hän lisäsi.

– Mä vierastan koko sanaa. Vesilahti on täynnä erikokoisia kyliä ja tuo asia, jos sitä on ollut, pitäisi jättää menneisyyteen ja jatkaa tästä kaikki yhdessä eteenpäin, Virpi Alakoski sanoi.

– Joskus on ollut sitä kyläpolitikointia ja kylän edunvalvontaa enemmän. Mehän ollaan kunnan etua ajamassa ensisijaisesti, mutta katsomme myös sen kylän ja yhteisön etua siellä totta kai. Eri alueiden välinen ristiriita oli häviksissä jo jokin aikaa, mutta nyt viime aikoina se on nostanut päätään ja se on sekoittanut montaa asiaa. Olen sitä mieltä, että ne tekee kyläpolitiikkaa, jotka siitä puhuu. Minä en, kertoi Pertti Uusi-Erkkilä.

Vesilahti on kyliensä summa, muistutti Riku Seppälä (oik.). Mukana Turpakäräjillä olivat myös Marko Lounasranta ja Rami Hanweg.

Vesilahti on kyliensä summa, muistutti Riku Seppälä (oik.). Mukana Turpakäräjillä olivat myös Marko Lounasranta ja Rami Hanweg. Kuva: Katariina Onnela

SDP oli valinnut edustajikseen Turpakäräjille Marko Lounasrannan, Rami Hanwegin ja Riku Seppälän.

– Syyskokouksessa tämän kuun aikana lyödään lukkoon teesit mitä lähdetään ajamaan, mutta kyllä se ilmeisesti ja aika vahvasti keskittyy meidän aatteen mukaan siihen työtätekevän että vähemmistöihmisten asioihin. En tarkoita vähemmistöryhmillä mitään erilaisia suuntautumisia vaan tarkoitan ihmisiä, jotka ovat avun tarpeessa; vanhuksia, lapsia, erilailla vammautuneita. Se pienen ihmisen asia on puolueen pääasia joka tapauksessa, Marko Lounasranta linjasi.

– Meidän puolue ei välttämättä sovellu niin hyvin maaseutuun vaikka Keskustan kanssa onkin samankaltaisia ajatuksia tämän kunnan kehittämisestä ja palveluiden säilyttämisestä, hän lisäsi.

– Itsellä ovat lisäksi sydäntä lähellä lapsiperheet ja varsinkin koulu- ja tarhaikäiset lapset ja se, että heillä säilyy mahdollisuus siihen, että on hyvä päivähoito ja meidän oopetus pysyy laadukkaana ja taso mahdollisimman korkeana. Niitä asioita minä henkilökohtaisesti ajan. Rami Hanweg

– Meikäläisellä lähinnä ovat juurikin lapsiperheitten ja lapsien ja nuorten asema ja tietysti vanhuksien asema. Riku Seppälä

– Itse ajattelin pitkään, että se on ihan sama hakeeko sinne politiikkaan tai lähteekö äänestämään, että ei sillä ole mitään merkitystä. Näin vähän vanhemmiten alkaa miettiä, että jos kaikki ajattelevat samalla tavalla, niin eihän siitä tule yhtään mitään. Silloin ei varmasti pääse vaikuttamaan, Riku Seppälä pohti.

– Jos sä et äänestä, niin älä sitten purnaa, muistutti Marko Lounasranta.

Itsenäisenä vai ei?

– Pidän sitä aikakin tärkeänä asiana, mutta yhteiskunnan toimet tällä hetkellä tekee sen, että meidän jokavuotinen yhteiskunnalta tuleva tukipaketti heikkenee ja heikkenee. Me ollaan pieni huonosti työllistävä yritys, jolloin emme saa yritysverotuksen kautta mitään tukia kuntaan. Talous on hyvin kireällä. Pidän oman kunnan itsenäisyyttä erittäin kalliina ja hyvänä asiana, mutta mahdoton se on kantaa, jos nämä tuet muuttuvat vielä huonommiksi. Silloin ei jää kauheasti vaikutusmahdollisuuksia ja silloin meidän on lähdettävä johonkin. Jos me lähdemme niin Tampere, Pirkkala nyt on jo nähty, Pirkkala lakkauttaa kaiken tai on lakkauttanut hyvin paljon täällä toimia mitä kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto ei olisi lakkauttanut. Pirkkala on ne ajanut yli eli se niistä säästöistä ja palveluheikennyksistä. Me ollaan kuitenkin täällä reuna-alueella, niin huonosti meidän käy jos me yhdistytään mihinkään muuhun, mutta jossain vaiheessa se on pakko, jos tämä linja jatkuu, Marko Lounasranta pohti.

– Tässä on nähty Pirkkalan kohdalla, että kun siihen veneeseen hypättiin, niin maksumiehiksihän me siinä jouduttiin, Rami Hanweg totesi.

Säästötalkoista tuloihin

– Melkein kaikki kivet on käännetty. Koulupuolella on kaikki mahdollinen säästökohteena. Esimerkkinä se, että oma lapseni on nyt kahdeksannella luokalla ja hänen 26-vuotta täyttänyt isoveljensä oli saman englanninkielenkirjan ensimmäinen käyttäjä, kertoi Marko Lounasranta

– Jos ei radikaalisti aleta sulkemaan ja lopettamaan kunnan palveluita niin ei niitä voi ottaa mistään. Kuitenkin jos joku kunnan palvelu suljetaan sen palvelun tarvitsijoiden määrä pysyy kuitenkin vakiona. Nyt on kolmas tervehdyttämisohjelma menossa, nyt se on purrut ja suht hyvinkin. Ei auta kuin toivoa isovarpaatkin ristissä, että se puree myös ensi vuonna niin, että pääsemme positiiviseen tulokseen. On hyvin vaikea keksiä enää säästöjä, mitkä eivät heikentäisi todella radikaalisti kunnan tarjoamia palveluita, hän jatkoi.

– Syrjäseudut maksavat tämän kunnan veroäyristä yli puolet. Ei tämä keskusta maksa kuin sen alta puolet reilusti. Kyllä siellä jos maksavat veroäyrin niin pitää saada myös ne samat palvelut mitä me saadaan täällä. Siellä pitää olla päiväkoti ja lähipalvelut, mutta ei pysty vetämään kania hatusta millä saataisiin säästöjä muodotettua enemmän, sanoi Marko Lounasranta vielä.

– Jos tässä kohtaa keksii vielä konkreettisia säästötoimenpiteitä niin henkilökohtaisesti voisin lopettaa työni ja mennä valtiovarainministeriin hommiin. Ne ottaisivat mut sinne varmaan ihan mielellään, koska aikamoinen velho saa olla, että löytäisi niitä kokreettisia säästökohteita, totesi Rami Hanweg.

– Puhutaan aina siitä säästämisestä, mun mielestä paremminkin voitaisiin alkaa keskustelemaan siitä mistä saataisiin sitä tuloa. Nyt on säästetty jo periaatteessa kaikesta mistä on mahdollista, Riku Seppälä sanoi.

Mistä lisää asukkaita?

– Kunnasta täyyy tehdä niin houkutteleva, että se alkaa kiinnostaa ympäristökunnissa olevia ihmisiä. Meillä pitää olla joku, millä me markkinoidaan kuntaa toisella tavalla kuin mitä me ollaan nyt markkinoitu. Tämä markkinoitu mitä me ollaan nyt tehty vuosi tolkulla ei ole tuottanut minkäänlaista tulosta. Se lehmänhäntä menee koko ajan alaspäin niin silloin me ollaan markkinoitu ilmeisesti väärin. Meillä on väärä visio millä me markkinoidaan näitä tontteja, pohti Marko Lounasranta

– Ehkä se markkinointi pitäisi aloittaa eri kantilta. Kertoa kuinka turvallinen pitäjä me vielä ollaan. Ei me tietysti missään lintukodossa asuta, mutta kyllä tämä nyt yllättävän hyvä on asua verrattuna moneenkin ympäristökuntaan, hän lisäsi.

– Kannattaisi alkaa markkinoimaan Vesilahtea eri tavalla ja paljon radikaalimmin, koska mitä me voimme menettää. Tulos voi olla vain yhtä huono kuin mitä se tähän mennessä on, totesi myös Rami Hanweg.

– Mielestäni ei ole varsinaista kyläpolitikointia. Tietysti jotkut kauheasti tietyssä aatessuunnassa haluavat väittää, että sitä on, mutta ehkä se on en sanoisi että se on kyläpolitikointia vaan se on me-hengen uudelleen syntymisen kipinää, joka aiheuttaa tietynlaisia keskusteluja ja tietynlaista nokkimista eri kylien välillä, Marko Lounasranta sanoi.

– Oli alue mikä tahansa, niin köyttä vedetään samaan suuntaan tällä hetkellä.  Jos ruvetaan hyvin vahvasti tekemään sitä politikointia kylien välillä niin  se kyllä repii meidän Vesilahden palasiksi ja sitä kautta meillä ei ole sitäkään vähää mahdollisuuksia pitää itseämme itsenäisenä, Rami Hanweg lisäsi.

– Vesilahti on kyliensä summa enkä usko, että tässä kukaan alkaisi vääntää, että joku tietty kylä pääsisi edelle niin sanotusti. Vedetään yhteen suuntaan niin, että pysyttäisiin kaikki pinnalla ja päästäisiin vähän ehkä aallollekin, Riku Seppälä toivoi.

 

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>