Suomalais-italialaista kuorosointia Lempäälässä

Tamperelainen Händel-kuoro tulee esiintymään Lempäälän kirkkoon. Händel-kuoro. Mukana on kuoron italialainen sisarkuoro.

Tamperelainen Händel-kuoro tulee esiintymään Lempäälän kirkkoon. Mukana on kuoron italialainen sisarkuoro.

Tamperelainen Händel-kuoro tulee esiintymään Lempäälän kirkkoon marraskuussa yhdessä italialaisen sisarkuoronsa kanssa.

Kuoroilla oli yhteinen konserttikiertue viime keväänä Italiassa Toscanan alueella, ja nyt on Händel-kuoron vuoro isännöidä italialaisen Coro SS. Pietro e Palolo di Gropinan vierailua Suomen yhteiskonserteissa.

Lempäälän konsertin jälkeen on vuorossa Tampereen tuomiokirkon esitys seuraavana päivänä.

Sarah Hambyn johtaman italialaiskuoron kotikaupunki on keskiaikainen Loro Ciuffenna, Toscanan maakunnassa lähellä Firenzeä.

Kuoron ohjelmisto kattaa musiikkia monelta aikakaudelta, mutta sen ytimen muodostaa sekä maallinen että kirkollinen vanha musiikki renessanssin ajalta 1450-luvulta 1650-luvulle.

Kuoro konsertoi aktiivisesti kotiseudullaan Toscanassa, mutta on esiintynyt myös Sisiliassa, Saksassa ja Suomessa.

Yhteistyö Händel-kuoron kanssa alkoi vuonna 2008, jolloin italialaiskuoro vieraili ensi kerran Tampereella ja kuorot esiintyivät yhteisessä joulukonsertissa Tampereen tuomiokirkossa.

Lokakuussa 2011 yhteistyö jatkui Toscanassa kolmella yhteiskonserteilla Arezzossa, Gropinassa ja Terranuovassa.

Kuoroja yhdistää erityisesti kaksi asiaa: rakkaus vanhaan musiikkiin ja amerikkalaissyntyisten taiteellisten johtajiensa Sarah Hambyn ja Debra Gomez-Tapion yhteinen opiskeluhistoria.

Kuorot myös täydentävät toisiaan, sillä kun italialaiset ovat keskittyneet renessanssiajan musiikkiin, Händel-kuoron ohjelmistoa on perinteisesti hallinnut renessanssia seurannut barokkimusiikki.

Marian tarina puhuttelee kaikkialla maailmassa, myös niitä, joiden uskonnollisuus on vähäistä.

Neitsyt Maria on taiteen kuvatuin pyhimys, Euroopan palvotuin nainen, jolle on omistettu enemmän kirkkoja ja kappeleita, alttareita, tauluja ja lauluja kuin kenellekään muulle pyhimykselle.

Marian tarina tuo ihmisille lohtua, myötätuntoa, äidin hellyyttä. Hän on nöyryyden, uskon ja rakkauden esikuva. Mariaan on helppo samaistua myös kärsimyksen hetkellä. Tuskin kukaan yksittäinen hahmo on vaikuttanut käsitykseen naisesta ja naisen käsitykseen itsestään yhtä paljon.

Vaihdellen eri aikakausina ja eri uskontokunnissa Marian hahmoon on liitetty milloin jumalallisia ja majesteetillisia piirteitä, milloin korostettu hänen nöyryyttään ja ihmisyyttään. Hänelle on annettu lukuisia nimityksiä, jopa suomen kielellä, vaikkei Marian asema olekaan yhtä vahva luterilaisessa Suomessa kuin esimerkiksi katolisessa Italiassa.

Maria-laulut kuvastavat syntyaikaansa. Renessanssiaikana 1400-luvulla syntyi kansanhurskautta ja nöyryyttä korostanut liike devotio moderna, joka nosti Neitsyt Marian kristittyjen esikuvaksi.

Keskellä musiikillisesti uhkeinta renessanssia Euroopan katedraalit täyttyivät säestyksettömästä moniäänisestä Maria-aiheisesta kirkkolaulusta. Händel-kuoron ja italialaiskuoron yhteiskonsertin tuon aikakauden teokset kuvastavat Maria-kultin tätä vaihetta.

Luukkaan evankeliumista löytyvä Neitsyt Marian ylistysvirsi Minun sieluni ylistää Herran suuruutta on synnyttänyt satoja suurenmoisia Magnificat-nimisiä teoksia.

Monille kuulijoille rakkaita ovat myös monet Stabat mater -sävellykset ja kuva Mater dolorosasta, kärsivästä äidistä ristin juurella.

Kaikkein merkittävin ja kuulijoille tutuin säveltäjiä innoittavista Maria-teksteistä on kuitenkin Luukkaan evankeliumin kohta 1:28–33, jossa enkeli Gabriel ilmoittaa Marialle, että tästä tulee Jumalan äiti. Ave Maria on yksi eniten sävelletyistä kirkollisista säkeistä kautta aikojen.

Händel-kuoron ja Coro SS. Pietro e Paolo di Gropinan yhteiskonsertissa Ave Maria -tekstistä kuullaan sekä renessanssisäveltäjä Ludwig Senflin, klassista aikaa edustavan W.A. Mozartin että romantiikan ajan säveltäjän Felix Mendelssohnin näkemys.

Konsertit ovat urkusäestyksellisiä. Urkurina toimii yksi Suomen lahjakkaimmista urkureista, Ilpo Laspas, Händel-kuoron monivuotinen yhteistyökumppani.

Kuorojen yhdessä ja erikseen esittämien teosten välissä Laspas soittaa myös urkusooloina varhaisbarokkia edustavan Heinrich Scheidemannin ja täysbarokkia edustavan Johan Sebastian Bachin musiikkia.

Tenorisolistina konsertissa kuullaan Juha Yli-Knuuttilaa.

Konsertti pidetään perjantaina 18. marraskuuta klo 19 Pyhän Birgitan kirkossa.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>