Lempäälä mukaan kuntien uuteen, vuosien 2017–25 energiatehokkuussopimukseen

Tavoitteena energiaomavarainen Lempäälä

Laaja aurinkopaneelikenttä on suunniteltu sijoitettavaksi Marjamäen alueelle.

Laaja aurinkopaneelikenttä on suunniteltu sijoitettavaksi Marjamäen alueelle.

Mikäli Lempäälän Lämmön omistaman Lempäälän Energia Oy:n 31,4 miljoonan euron suuruinen energiaomavaraisuushanke saa työ- ja elinkeinoministeriöltä myönteisen rahoituspäätöksen, Lempäälän  kunnanhallitus ottaa käsiteltäväkseen kuntatakauksen myöntämisen hankkeen tarvitsemalle pääomalle. Tuen osuus on 40 prosenttia kokonaisrahoituksesta eli investointituki on 12,5 miljoonaa euroa.

”Energiaomavarainen Lempäälä” -hankkeen myötä Lempäälän Energia Oy mukana kahdessa eri tutkimushankkeessa. Hankkeessa on mukana useita yrityksiä ja tutkimusyhteisöjä.

 

Tutkimushankkeessa investoidaan Lempäälän kunnan energiaomavaraisuuteen. Hyödynnettäviä tekniikoita ovat aurinkopaneelit, polttokennot, kaasumoottorit, ja biokaasun tuotanto. Energian varastoinnissa on tarkoitus investoida akkuteknologiaan. Sähköverkon ohjaus ja verkkorakenne on määrä toteuttaa älykkäänä sähköverkkona. Hankkeen toteuttamiseksi muodostetaan eri tekniikan asiantuntijoiden yhteenliittymä.

Osaprojekteja on neljä: megawattikokoluokan aurinkopaneelikenttä pitäen sisällään akkuteknologiaa, aurinkosähkön jakeluverkko älyverkkona huomioiden muun muassa aluevalaistuksen ohjaukseen, aurinkosähkön tuotanto kaasumaisista energialähteistä hyödyntäen biokaasua sekä biokaasulaitos.

Aurinkopaneelikentän teho on 4–9 MW vaiheistettuna investointina. Se sijoittuu Marjamäen alueelle lähelle teollisuuden kulutuskohteita. Älykäs sähköverkko toteutetaan laajamittaisena Marjamäen teollisuuden ja kaupanalan käyttöön. Polttokennot ja kaasumoottorit on tarkoitus asentaa lähelle merkittäviä sähkön kulutuskohteita hyödyntäen olemassa olevaa kaasuverkkoinfraa. Biokaasun tuotannossa vihermassa on  päätuotteena. Kattava kaasuverkko ja kaasuverkon laajentaminen mahdollistavat biokaasun laajamittaisen hyödyntämisen.

 

Lempäälän Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Toni Laakson  mukaan hankkeen yksi tärkeimpiä tavoitteita on rakentaa energiatehokas uusiutuvan energian järjestelmä, jossa primäärienergian seuranta on pääroolissa.

– Järjestelmällä tullaan ottamaan myös vastuu energiatuotannon huoltovarmuudesta, tilanteissa joissa ei paista tai tuule. Sähkö, lämpö ja kylmäenergia ohjataan oikeisiin kulutuskohteisiin: sähkö suoriin kulutuskohteisiin kuten valaistukseen, teollisuuteen ja liikenteeseen, lämmitysenergian tuotanto sähkön yhteistuotannosta hyödyntäen muun muassa biokaasua. Keskitettyjen energiatuotantojärjestelmien alueella sähkön ja lämmön yhteistuotanto on suuressa roolissa.

 

Kun tuen osuus on 12,5 miljoonaa euroa, mistä saadaan puuttuva 18,9 miljoonan euron rahoituspohja?

– Markkinoilla on paljon halukkuutta investoida ja sijoittaa uusiutuviin energialähteisiin. Suuressa roolissa tässä on Lempäälän kunnan tulevaisuusohjelma, jota Lempäälän Lämpö -konserni tulee toiminnallaan tukemaan, Toni Laakso sanoo.

 

 

 

Lempäälän kunta liittyi kuntien väliseen energiatehokkuussopimukseen joulukuussa 2009 ja on ollut mukana vuosina 2010–16 energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteutuksessa.

Vuoden 2015 energiansäästötoimet ovat saaneet aikaiseen sen, että aiempien vuosien tapaan kunnan omistamien kiinteistöjen ominaiskulutukset ovat laskusuunnassa. Lämmönkulutus on jatkunut jo vuosia. Lempäälän kunnan laskennallinen energiansäästö on vuoden 2015 lopussa 2 161 megawattituntia vuodessa. Kokonaistavoite vuodelle 2016 on 2 300 MWh.

Vuonna 2015 Lempäälän kunnan julkisten palvelurakennusten, Sirkkavuoren asuinrakennusten, ulko- ja katuvalaistuksen, autojen ja työkoneiden sekä vesi- ja jätevesihuollon yhteenlaskettu energiankulutus oli 32 600 MWh. Kokonaiskulutus koostui 20 000 MWh:n sääkorjatusta lämmönkäytöstä, 12 200 MWh:n sähkönkäytöstä sekä 420 MWh:n liikennepolttoaineiden käytöstä. Energiankukutus väheni vuodessa 0,8 prosenttia.

Lempäälän kuntaorgaanin sähkön- ja lämmönkulutus on noussut reilulla neljänneksellä vuodesta 2005 johtuen kunnan kasvusta ja lisääntyneestä rakennuskannasta. Vuodesta 2005 lämmön ominaiskulutus on laskenut 44 prosenttia ja sähkön 16 prosenttia. Mikäli ominaiskukutukset rakennuksissa olisivat samalla tasolla kuin energiatehokkuussopimuksen ensimmäisenä raportointivuonna 2010, kunnan energiakustannukset olisivat rahalla mitattuna nyt 450 000 euroa suuremmat.

Vuonna 2015 energiatehokkuuden kasvattamiseksi, energiasäästön saavuttamiseksi ja turhan kulutuksen estämiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi energiatehokkuutta ja uusituvan energian käyttöä tehostettiin kunnan  ja Lempäälän Lämmön yhteisellä ESCO-hankkeella kahdeksassa kohteessa: Hakkarin koulussa, Lempoisten uimalassa, Moision koulussa, Mansikkamutkan päiväkodissa, Kelhon koulussa, Mattilan koulussa, Säijän koulussa ja Nurmen koulussa.

Lempäälän Lämpö ei kuulu kunnan energiatehokkuussopimuksen piirin. Energiayhtiöllä on oma energiantuotantoon liittyvä energiatehokkuussopimuksensa.

Lempäälän kunnanhallitus päätti, että Lempäälän kunta liittyy kuntien vuodet 2017–25 kattavaan energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen mukainen vuotuinen säästötavoite vuosina 2017–20 on 1,0 prosenttia ja vuosina 2021–25 0,7 prosenttia.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>