Turpakäräjillä peräänkuulutettiin horjumatonta päätöksentekoa

Sitoutumattomat päättivät Turpakäräjäkierroksen

Pekko Pennanen, Silja Vehmassalmi ja Rauno Hanhela edustivat Vesilahden Sitoutumattomia kolmansilla Turpakäräjillä. Kuva: Katariina Onnela

Pekko Pennanen, Silja Vehmassalmi ja Rauno Hanhela edustivat Vesilahden Sitoutumattomia kolmansilla Turpakäräjillä. Kuva: Katariina Onnela

Kolmannet Turpakäräjät järjestettiin 30. marraskuuta Vesilahden Kurkituvassa. Kuntavaalit 2017 on siis saatu startattua ja tapahtuman keskustelujen pohjalta on hyvä jatkaa kohti kevättä. Tulossa on lisää L-VS:n järjestämiä suoria lähetyksiä, muistakaa seurailla paikallislehteä.

Sitoutumattomien edustajiksi saapuivat Silja Vehmassalmi, Pekko Pennanen ja Rauno Hanhela.

Sinulle tärkeitä asioita?

– Kunnan perustehtävät. Laadukkaita palveluja kaikille kohtuullisin kustannuksin, linjasi Pekko Pennanen.

– Aika lailla sama perusajatus kuin Pekollakin. Haluaisin olla yhdesssä kehittämässä Vesilahtea siten, että se olisi vieläkin parempi paikka ihmisille olla ja asua. Ja että olisi sitä elinvoimaa. Nyt kamppaillaan paljon näiden taloudellisten vaikeuksien kanssa, niin että siihenkin löydettäisiin lääkkeitä. Valoisin ja optimistisin mielin kuitenkin katsotaan tuonne tulevaisuuteen, sanoi Silja Vehmassalmi.

– Mulle on aina ollut läheisin aihe tämä hyvinvointi, mitä tässä nyt sitten on saanut tehdäkin. Kaikenlainen terveyden edistäminen ja sen tyyppiset asiat. Jos nyt sitten joku valinta tehdään niin nämä, totesi Rauno Hanhela.

Yleisökysymys palveluiden järjestämisestä koko Vesilahteen

– Kaikille täytyy kohtuullisesti järjestää mahdollisimman hyvät palvelut niillä resursseilla, jotka on saatavilla. Se on, jos palvelupisteitä ajatellaan, tapauskohtaisesti erilaista. Tietysti palveluita tuotetaan ihmisille ja ehkä niitä silloin tuotetaan siellä, missä on enemmän ihmisiä, vastasi Pekko Pennanen.

– Jos olisi paljon rahaa, niin silloinhan olisi aivan ihanaa, että joka puolella kuntaa kaikissa kylissä olisi kaikki mahdolliset palvelut. Mutta se vain valitetttavasti ei ole mahdollista. Vaan näinden resurssien mukaan täytyy mennä mitä tällä hetkellä on. Valitettavasti se on nyt tarkoittanut sitä, että joitakin palveluja on joudutu karsimaan. Yritämme parhaamme ja olemme yrittäneet, että koko Vesilahti pysyisi mahdollisimman hyvässä kunnossa ja saisimme nämä rajalliset resurssit mahdollisimman hyvin hyödynnettyä, jatkoi Silja Vehmassalmi.

– Ajattelen mielummin niin, että tänä päivänä tässä tilanteessa meidän pitäisi olla enemmän huolissaan siitä, että miten ylipäätänsä Vesilahdessa saadaan pidettyä ja mitä palveluita saadaan pidettyä tulevaisuudessa. Jos otan esimerkin, niin juuri eilen kuulin lautakunnan kokouksessa, että ollaan ruvettu hyödyntämään Lempäälän liikuntaneuvojan palveluita. Silloinhan palvelu tapahtuu aika pitkälti Lempäälässä, mutta se on kuitenkin vesilahtelaisille mahdollista. Nyt voi terveyskeskuksen henkilökunta tai joku muu hoitohenkilökunta ohjata liikuntaneuvojan pakeille. Pidän sitä hienona palveluna vesilahtelaisille vaikka se tapahtuisi siellä Lempäälän puolella. Ajattelen asioita mieluummin näin, en oikein osaa ajatella siten, että jotakin on jossain tietyssä pisteessä vaan ylipäätänsä että mitä vesilahtelaisille on tarjolla, Rauno Hanhela totesi.

Itsenäinen Vesilahti vai jotain muuta?

– Kyllä minun mielestäni se ei ole enää niin kauhean olennainen kysymyskään nykyään. Silloin kun sosiaali- ja terveydenhuolto oli pienten myös kuntien kontolla olin valmis miettimään niitä vaihtoehtoja. Olen aina ollut sitä mieltä, että pitää olla todella iso yksikkö, joka pystyy fiksusti hoitamaan sosiaali- ja terveydenhuollon. Nyt kun se on meiltä jo Pirkkalassa ja jatkossa sitten maakunnissa, niin minä näen tällaisen kunnan ihan ihanteellisena. Mitä pienempi sen parempi tässä uudessa mallissa, koska nyt ne asiat mitä me hoidetaan ovat ihmistä lähellä olevia asioita. Jos me puhutaan päivähoidosta, peruskoulusta, liikunta- ja nuorisotyöstä,  kirjastosta, kulttuuriasioita, kiinteistöhuollosta, teknisestä toimesta ja ihan kaikesta mitä me tehdään tässä  lähellä. Ei ole mitään syytäkääajatella enää mitään yhdistymisiä. Mun mielestä ehdottomasti itsenäisenä jatkossakin ja lähidemokratian kannattaja olen aina ollut ja se on yksi syy miksi olen lähtenyt myös mukaan. Tässähän se nyt toteutuu, Rauno Hanhela sanoi.

– Pidän itsenäisyyttä tärkeänä asiana, mutta se ei ole kuitenkaan sillä lailla semmoinen itseisarvo. Tämä nykyinen valtuusto on linjannut hyvin selkeästi ja yksimielisesti, että meidän tahtotila on tällä hetkellä, että kunta jatkaa itsenäisenä. Seuraavat valtuustot tekee sitten omia päätöksiään. Maailma muuttuu ympärillä, tilanteet muuttuu, olosuhteet muuttuu. Jos joku muu ratkaisu kunnan kannalta ja kuntalaisten kannalta on parempi ja järkevämpi, niin silloin tehdään tilanteen mukaan sitten uusia ratkaisuja, sanoi Silja Vehmassalmi.

– Tässä tilanteessa, kun sosiaali- ja terveyspalvelut menevät alueelliseksi, niin ne jäljelle jäävät asia on helpompi hoitaa täällä paikallisesti ja sen takia se on järkevää. Toisaalta, jos asiat muuttuvat johonkin toiseen suuntaan, niin kyllä siinä keinovalikoimassa täytyy olla se, että mietitään sitä liittymistä tai joitain muita keinoja. Varmasti Vesilahdessa ja Vesilahden kylissä säilyy vahva identiteetti. Semmoistahan siinä ei koskaan menetetä, vaikka hallinnollisesti yhdistyttäisiinkin, muistutti Pekko Pennanen.

Pekko Pennanen, Silja Vehmassalmi ja Rauno Hanhela edustivat Vesilahden Sitoutumattomia kolmansilla Turpakäräjillä. Kuva: Katariina Onnela

Pekko Pennanen, Silja Vehmassalmi ja Rauno Hanhela edustivat Vesilahden Sitoutumattomia kolmansilla Turpakäräjillä. Kuva: Katariina Onnela

Mitä tehdä taloudelle?

– Vaikka se on ehkä vähän typerääkin heittää palloa pois, mutta osittainhan se johtuu tästä koko valtakunnan surkeasta tilanteesta ja sitä kautta verotulojen vähenemisestä ja valtionapujen vähenemisestä. Ei minun mielestäni Vesilahden kunnassa mitenkään huonosti ole toimittu eikä törttöilty. Aika paljon ulkoiset voimat ovat tässä olleet pelissä. Sanotaan, että kohtuullisen hyvin ollaan siihen nähden selvitty. Mitä pitäisi tehdä, niin varmaankin edelleen vaan yhteistyötä tehostamalla ja hallintokuntien välistä yhteistyötä ja eri toimijoitten välistä yhteistyötä ja erilaisia rationaalisia ratkaisuja kehittää. Tietenkin vaan kylmästi niiden säästöjen takana olla mitä aina sovitaan ja viedä ne aina loppuun asti. Tässä on vähän horjumista ollut sillä puolella, totesi Rauno Hanhela.

– Kyllä paremminkin asiat voisivat taloudellisella puolella olla. Hyvin pitkälti valtion puolelta on kapuloita heitetty rattaisiin. Nyt kolmas talouden tasapainottamisohjelma on meneillään ja sen vaikutukset vielä osittain tulevat tuolla ensi vuoden puolella ja näillä on saatu jonkun verran taloutta kohenemaan, mutta se nyt ei tokikaan riitä. Se mitä pitäisi miettiä on, että saataisiin myös sinne tulopuolelle jostakin lisää, mutta sekin on hyvin vaikeaa ja viisasten kiveä ei kukaan ole löytänyt. Näiden asioiden kanssa painiskellaan nyt ja ihan varmasti myöskin tulevaisuudessa, Silja Vehmassalmi sanoi.

– Varmasti kaikki mitä tehdään on pitkän tien takana. Nyt on kuluvalla valtuustokaudella tehty paljon ratkaisuja, jotka on osin tehonneet aika nopeastikin ja jäljellä olevat ovat varmaan sellaisia, jotka vaativat enemmän aikaa. Mä tartun tähän horjuvuuteen. Näkisin, että strategiatyötä täytyy edelleen kehittää ja vielä konkreettisempaan suuntaan niin, että nimenomaan luottamusmiehet ja erilaiset jopa sidosryhmät ja yhteistyöryhmät toimii tässä asiassa ja sieltä löydetään yhtenäisiä linjoja ja selkeitä suuntia mihin mennä, ettei tule tempoilua ja juuri päätöksen edellä semmoista horjuvuutta ja rimakauhua, Pekko Pennanen totesi.

Väkiluku nousuun

– Olen pitkällisten keinojen kannalla, ei siihen varmasti mitään nopeaa reittiä ole. Jos nykyisillä vesilahtelaisilla on hyvä olla ja kuuluu pelkästään hyvää, niin kyllä se sitten niitä uusiakin asukkaita tuo. Sitä vähän mietin, että onko kauhean suuri kasvu nyt mikään tavoiteltava asia, pohti Pekko Pennanen.

– Hallittu, pienempi kasvu, sellainen, että se pysyy hallittuna. Sellainen on se, mikä on tavoiteltavaa. Silloin yhdessä vaiheessa kun tuli todella suuri kasvu useamman vuoden ajan, niin sehän toi tietysti kunnalle kovin paljon investointihaasteita, kun piti rakentaa päiväkoteja ja kouluja. Nyt yksi mikä minulle tuli mieleen on sellainen, millä voitaisiin ehkäistä sitä, että niin paljon ei muuteta pois. Että täällä olisi mahdollisesti erilaisia asumismuotoja, Silja Vehmassalmi sanoi.

– Loppupeleissä kaikkein suurin tekijä on, että mitenkä taas tämä valtion talous elpyy ylipäätään ja miten meidän elinkeinoelämä elpyy ja miten ihmisten rohkeus tehdä ratkaisuja palaa ja miten muotivirtaukset menee. Nyt näyttäisi että tällä hetkellä ei ole muotia rakentaa omakotitaloa vaan on muotia asua kaupungin keskustassa. Nyt on vähän viitteitä siihen suuntaan, että olisi taas vähän muuttumassa. Nämähän menevät vähän aaltoliikkeenä. Voi olla, että tulee taas buumi, että muutetaan maalle omakotitaloon ja sittenhän ne tontit menee, että heilahtaa. Tietenkin tässä tilanteessa pitää olla niin notkea kuin mahdollista ja varmasti tonttiale olisi paikallaan. On ppohdittu sitä, että onko se väärin niitä kohtaan, jotka ovat ostaneet tontin kalliimmalla, mutta se on markkinahinta aina kulloisellakin hetkellä. Kyllä mä kannattaisin sitä, että rohkeasti sitten vaan kokeillaan sitäkin. Ja nythän on tämä vuokrajuttu tullut, tonttien vuokrausmahdollisuus, ja se on hyvä, sanoi Rauno Hanhela.

Yhteen hiileen puhaltaminen

– Tämän kahdentoista vuoden ajan perusteella, mitä minä olen ollut, niin kyllä on heikentynyt. Jotenkin se semmoinen yhteistyökulttuuri on vähän rapautunut kyllä ja on tämmöistä syyttelyä aika paljon ja hyökkäämistä. Totta kai tuo sosiaalinen media on vaikuttanut siihen aika paljon. Siellä on niin helppo tölviä, niin sitten se aiheuttaa sen, että ei aina ihan harkita kaikkea mitä sinne pläjäytetään. Se aiheuttaa sitten pahaa mieltä. Kyllä siinä varmasti perää on ja olen ollut vähän huolissani samasta asiasta, Rauno Hanhela sanoi.

– Somessa huutelu on nykypäivää ja se on tosi helppoa siellä. Vesilahtihan koostuu monesta monesta pienestä kylästä ja kaikki kylät ovat tärkeitä. Niistä yhdessä muodostuu Vesilahti, jatkoi Silja Vehmassalmi.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?