Kettusen Jussi on yksi 20 000 Nobelin rauhanpalkinnon saajasta

Johan Kettunen palveli YK:n rauhanturvaajana Kyproksella kymmenisen kuukautta 1969-70. Viime itsenäisyyspäivänä hänelle ojennettiin muistoristi YK:n rauhanturvaamistoiminnan saamasta Nobelin rauhanpalkinnosta. Kuva: Erkki Koivisto

F. E. Sillanpää, A. I. Virtanen, Martti Ahtisaari, Bengt Holmström ja nyt Johan Kettunen Lempäälästä. Komeaan, suomalaisten Nobel-mitalein palkittujen ketjuun nimensä saaneelle lempääläläiselle ojennettiin viime itsenäisyyspäivänä hänelle myönnetty Nobel 1988 muistoristi.

Suomen Rauhanturvaajaliitto ry. on perustanut Nobel 1988 -muistoristin YK:n rauhanturvajoukoille 10. joulukuuta 1988 Oslossa myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon muistoksi. Muistoristin lunastamiseen ovat oikeutetut ennen tuota päivämäärää YK:n rauhanturvatehtävissä palvelleet henkilöt.

Johan Kettunen esittelee armeija- ja rauhanturvaamisaikaisia valokuviaan albumista. Kuva: Erkki Koivisto

Palkintoon oikeutettuja YK:n rauhanturvaajia on maailmassa noin puoli miljoonaa 53 eri maasta. Suomessa YK:n rauhanturvatehtävissä 1988 tai sitä ennen palvelleita palkinnon saajia on noin 20 000. Presidentti Martti Ahtisaari sai oman Nobelin rauhanpalkintonsa vuonna 2008.

– Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon ja miljoonan. Minun piti maksaa tästä, vitsailee muistoristin numero 2968. kantaja.

Muistoristin voi myös lunastaa edesmenneen, ristiin oikeutetun rauhanturvaajan omainen muistoesineenä säilytettäväksi. Kettusen tapauksessakin hakemuksen pani vireille oma vaimo, Ritva Kettunen. Syykin on sama. Kettunen haluaa tallettaa Nobelin rauhanpalkinnon muistoristin samaan yhteyteen barettinsa ja palvelusmitaliensa kanssa.

– Jää jonkinlainen muisto.

Suomessa juhlistettiin suomalaisen rauhanturvatoiminnan 60. juhlavuotta vuonna 2016. Samana vuonna rauhanturvaajat saivat virallisen veteraanistatuksen ja sen merkiksi puolustusministeriöltä kriisinhallintaveteraanikortin.

– Sille harkitaan parhaillaan kaiketi joitain etuisuuksia, sanoo Kettunen, joka aikoinaan hakeutui rauhanturvaajaksi 1969–70 Kyprokselle aivan muista kuin taloudellisista syistä.

Tänä vuonna 70 täyttävä Kettunen astui armeijan palvelukseen vuonna 1967. Hänet kotiutettiin Hämeen jääkäripataljoonasta reservin alikersanttina. YK:n suomalaispataljoonaan ja sen tiedustelutehtäviin nuorimies hakeutui sattumalta.

– Olimme Lempäälän kirjastossa ystäväni Antti Nymanin kanssa, kun  hän ehdotti, että täyttäisimme hakemukset YK:n rauhanturvaamistehtäviin. No, keväällä sitten tuli postia.

Kesällä Kettunen ilmoittautui Niinisalossa ja lähtö Kyprokselle oli edessä. Kahtiajakautuneen saaren kreikkalaisella puoliskolla vierähti vajaa 10 kuukautta.

– Tilanne oli tuolloin aika vakiintunut ja pahimmat tappelut ohi. Turkkilaisten maihinnousua odoteltiin, mutta sitä ei silloin tullut. Pieniä kahinoita oli, joku helikopteri ammuttiin alas ja yksi ministeri löydettiin tapettuna rotkosta. Jos laivatykit olisivat alkaneet jauhamaan, meillä olisi ollut aika vähän tehtävissä. Ase oli, mutta itsepuolustusta varten, Kettunen muistelee ja toteaa, että suomalaisia rauhanturvaajia arvostettiin ja pidettiin ihan eliittijoukkona.

YK:n sinisellä nauhalla varustetussa muistoristissa on englanninkielinen teksti ”Nobel Peace Prize 1988” ja valkoiseksi emaloidun ristin keskellä Yhdistyneiden kansakuntien englanninkielinen lyhenne UN. Merkkiä kannetaan puvussa kunniamerkkinä muun isänmaallisen toiminnan muistomitalien ja -ristien tapaan. Kuva: Erkki Koivisto

– Se nyt ei ollut mikään ihme. Olimmehan tulleet rauhanturvaamistehtäviin melkein suoraan armeijasta.

Kettunen on pitänyt entisen rauhanturvayksikkönsä muihin miehiin jälkikäteen näihin päiviin asti enemmän ja vähemmän tiivistä yhteyttä. Viimeksi muutama vuosi sitten hänen yhdistetylle eläkkeellelähtö- ja syntymäpäiväjuhlilleen osallistui seitsemän sinibarettia. Alun alkaen 14 hengen porukasta puolet on vielä rivissä.

Mikä sai 22-vuotiaan nuoren miehen aikoinaan suuntaamaan kriisipesäkkeeseen?

– Ihan sattumaahan se oli. Olin armeijan jälkeen työtä vailla ja halusin pitää vähän lomaa, sanoo Kettunen, joka hetken päästä lisää, että vaikka pontimena lähdölle oli seikkailunhalu, kyllä päätöksen takana oli vakaumustakin.

– Maailmantilanne oli sellainen. Kansainvälisyyttä tarvitaan. YK:sta on ja on ollut kriisien selvittelyssä apua. Pienten kansojen varsinkin pitää tukea yhteistä, globaalia foorumia.

Johan Kettunen, Lempäälässä paremmin Kettusen Jussina tunnettu entinen rauhanturvaaja teki päivätyönsä rengasyrittäjänä Ryynikässä. Yhä vain veri vetää työelämään vaikkakaan ei enää kokoaikaisesti. Hän auttaa nuorempiaan työskentelemällä kuntouttavan työtoiminnan  vetäjänä Lempäälässä, miesporukassa ryhmyrinä siis.

 

Suomalaiset rauhanturvaajat

 

Suomalaisia on ollut rauhanturvaamistehtävissä vuodesta 1956 38 000 ja tehtävälähtöjä on ollut 47 000 yli 30 operaatiossa.

Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Sueziille marraskuussa 1956. Suomalaisia rauhanturvaajia toimii YK:n lisäksi Naton ja EU:n operaatiossa.

Kyproksen kreikkalaisten ja turkkilaisten välisten väkivaltaisuuksien estämiseen perustetussa YK-operaatiossa palveli suomalainen pataljoona 1964–77. Kyproksenturkkilaisten kanssa käydyssä kahakassa toukokuussa 1964 surmansa saanut 22-vuotias alikersantti Juhani Matikainen oli ensimmäinen YK:n rauhanturvatehtävissä kaatunut suomalainen.

Vuodesta 1956 lähtien yhteensä 47 suomalaista rauhanturvaajaa on menehtynyt operaatioissa.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>