Kiviahon sääksiparin pesärauha turvattiin

Kalasääskien on hyvä pesiä Lempäälässä, kun ystäviä ja auttajia riittää. Kiviahossa pesivälle sääkselle rakennettiin uusi tekopesä vanhan tilalle hieman etäämmälle laajenevasta asutuksesta pesimärauhan turvaamiseksi. Korkealta männyn latvasta on sääksen pojalla hyvät näkymät lähikalavesille Kirkkojärvelle ja Pyhäjärvelle, joista emot kantavat kaloja. Lempäälän sääksenpoikanen mahtailee itsensä pelottavan näköiseksi ajaakseen pesälle tunkeutujan pois. Kuva: Keijo Ruuskanen.

Lempäälän kunta ansaitsee kiitokset huomioituaan kalasääksen pesinnän Kiviahossa. Alueen kaavalaajennuksen vuoksi kunta rakensi yhdessä sääksirengastaja Keijo Ruuskasen kanssa tälle kalakotkalle uuden pesän hieman etäämmälle asutuksesta pesintärauhan turvaamiseksi. Vanha pesä oli jo muutenkin rapakunnossa.

Sääksen tekopesän tekeminen ei onnistu joka pojalta. Vaatii kuntoa, jotta kykenee kapuamaan männyn latvaan putoamatta. Vaatii lisäksi tietotaitoa tehdä vaikeassa asennossa puun latvaan pesän, jonka sääksi kelpuuttaa. Ihan kaikki tekeleet eivät sille kelpaa.

Sääksen suojelutyö Lempäälän mallilla sopii esimerkiksi kaikille kunnille. Viime vuonna Ruuskanen rengasti Lempäälässä 14 sääksen poikasta.

– Tekopesä tuli nyt hyvälle paikalle kuusitoista metriä korkealle puun latvaan. Pesältä on suora näkymä lähikalavesille, Keijo Ruuskanen kertoi hyväntuulisena sääksikuulumisia Jyväskylän rengastajakokouksessa ja kiitteli Lempäälän kuntaa hyvästä yhteistyöstä.

 

Uhanalainen valkoselkätikka näyttäytyi Lempäälän Toutosella tammikuun lopussa. Valkoselkätikkakanta kasvaa hiljalleen, sillä viime vuonna maassa varmistettiin ennätykselliset 140 pesintää. Niistä neljä oli Pirkanmaalla. Valkoselkätikan erottaa käpytikasta valkean takaselän ja kupeitten viirujen perusteella. Kuva: Kari Isokivijärvi.

Uhanalaisella valkoselkätikalle menee nykyään hyvin, sillä viime vuonna WWF:n, Metsähallituksen ja Birdlife Suomen jäsenyhdistysten kartoituksissa maasta löydettiin yli 250 parireviiriksi tulkittua havaintopaikkaa ja niillä todettiin 140 pesintää. Painopiste on edelleen maan itä- ja kaakkoisosissa, mutta Pirkanmaaltakin varmistettiin neljä pesintää. Idästä saapunut ”valkkarien” massavaellus oli piristysruiske kotimaiselle kannalle. Tammikuun pihabongauksessa valkoselkätikkoja nähtiin maassa 82 yksilöä.

Rainer Mäkelän havainto uhanalaisesta valkoselkätikasta Lempäälän Toutosella tammikuun lopussa oli siksi kiinnostava. Edellisestä valkoselkätikan vierailusta Lempäälään ehti kulua jo kahdeksan vuotta.

Jatkokartoituksen kannalta olisi tärkeää seurata varhaiskeväällä tikkojen aamurummutuksia rantalehdoissa ja tarkistaa, onko rummuttaja valkoselkätikka.

 

Tammikuun viimeisenä viikonloppuna pidetty ”Pihabongaus” oli jälleen suuri menestys. Lintuja tarkkaili maassa 22 063 henkilöä 14 820 pihalla. Ensi kertaa ”Pihabongauksen” koululaispäivään osallistui yli tuhat  nuorta 27. tammikuuta. Kaikkiaan havaintoja ilmoitettiin 95 lintulajista ja 400 000 lintuyksilöstä. Runsaimmat lajit olivat odotetusti talitiainen, sinitiainen ja keltasirkku.

Pirkanmaalla lintuja bongattiin 1842 osallistujan voimin 1250 pihamaalla. Viisi runsainta lajia Pirkanmaalla olivat talitiainen 9 243 yksilöä, tilhi 5 831, sinitiainen 6 167, pikkuvarpunen 3 987 ja keltasirkku 3 531.

Koko maassa nähtiin erityisen paljon pyrstötiaisia, mikä johtuu viime syksyn voimakkaasta vaelluksesta. Merikotkakannan vahvistuminen näkyi myös, sillä pihamailta laskettiin 190 merikotkaa.

Vesilahden Säijänselällä kannattaa kiikaroida merikotkien liikkeitä. Jäälakeuden yllä pareittain soidinlentoa esittävät ja kisailevat merikotkat antavat viitteitä pian alkavasta pesinnästä, samoin korppien taidokkaat lentonäytökset, jotka ovat varmoja lähestyvän kevään merkkejä.

 

Hannu Järvinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?