Sinulle on yksi (1) viesti verottajalta

Palvelutietovarannosta löytyy jatkossa muun muassa kaikki viranomaisten lomakkeet ja kuntien palvelutarjonta. Luvan antamalla sähköiseen postilaatikkoon tulee jopa veroilmoitus.

Tarja Heino toteaa pienen kunnan olevan ketterä. Se auttaa esimerkiksi silloin, kun laki velvoittaa lisäämään kaikki lainmukaiset palvelut esille nettiin. Kuva: Katariina Onnela

Keskustelu viranomaisten kanssa ja tiedon hakeminen esimerkiksi oman kunnan tarjoamista palveluista keskittyy jatkossa yhteen paikkaan. Kansalainen saa jatkossa Suomi.fi -osoitteeseen muun muassa kunnilta, verottajalta, Trafilta ja Kelalta vastaanottamansa postit.  Oma sähköinen postilaatikko ei kuitenkaan ole mikään sähköposti, vaan vahvan tunnistautumisen kautta avautuva palvelu.

Suomi.fi-sivustoa uudistetaan parhaillaan. Uusi versio toimii tällä hetkellä betaversiona. Siihen voi tutustua osoitteessa https://beta.suomi.fi/. Hankepäällikkö Jani Ruuskanen Väestörekisterikeskuksesta kertoo, että Beta.Suomi.fi -sivuston kehittäminen on aikataulussa ja kansalaisen palvelujen osalta se siirtyy betavaiheesta tuotantoon kesällä 2017. Samalla nykyinen Suomi.fi suljetaan.

Kehitteillä on oma ladattava Suomi.fi-sovellus, joka tulee käyttöön kuluvan vuoden aikana.

– Viestit-palvelusta tullaan tekemään mobiilisovellus, jolla kansalainen voi vastaanottaa kunnan tai valtion organisaation viestit ja myös viestiä niiden kanssa. Se on siis sovellus, jolla voi tehdä samat asiat kuin itse verkkopalvelussa viestin vastaanoton tai viesteihin vastaamisen osalta. Mobiilisovellus ei kata kaikkia ominaisuuksia, vaan ainoastaan tärkeimmän, eli Viestit-palvelun, kertoo Jari Ruuskanen.

Ilmoituksen tulleesta postista käyttäjä saa sähköpostiosoitteensa tai tekstiviestinä. Mobiilisovelluksessa käyttäjä näkee halutessaan uudet viestit suoraan puhelimen herätteinä kuten pankkisovelluksissa.

Mikrobitti-lehti palkitsi joulukuussa Beta.Suomi.fi-sivuston Vuoden palveluna. Lehti pitää sivustoa julkisten palveluiden digitalisaation merkittävänä edistäjänä.

Kansallisesta palvelutietovarannosta määrää KaPA-laki. Se määrittää käyttövelvoitteen valtion hallintoviranomaisille, virastoille, laitoksille, liikelaitoksille, tuomioistuimille ja muille lainkäyttöelimille sekä kunnallisille viranomaisille sen lakisääteisiä tehtäviä koskien.

Kunnilla ja virastoilla on lakisääteinen velvollisuus kuvata palvelunsa ja palvelukanavansa kesäkuun 2017 loppuun mennessä. Vesilahdessa projektin ovat saaneet koordinoitavakseen palvelusihteeri Tarja Heino ja ICT-asiantuntija Elina Ojala.

Tarja Heino on tyytyväinen, että hanke on hyvin resursoitu ja koulutuksia sekä materiaaleja on tarjolla hyvin. Aikataulua hän pitää tiukkana. Toistaiseksi Vesilahden kunnalla on julkaistuna yksi palvelukuvaus, joka on arkisto- ja aineistopalvelu. Siihen on kytketty asiointikanavaksi kunnan kirjaamo.

– Ja paraikaa lähdetään toimialoittain viemään lisää palveluja liittymän kautta, Tarja Heino kertoo.

Palvelukuvausten määrän jyrkkä kasvu Suomi.fi:ssa on Jani Ruuskasen mukaan jo näkyvissä

– 7 prosenttia kunnista on kuvannut ja julkaissut palveluja ja niihin ainakin yhden asiointikanavan. Kaikkiaan 10 prosenttia kunnista on kuvannut palveluja, vaikka ei ole niitä vielä julkaissut. Eniten on kuvattu koulutukseen ja päivähoitoon liittyviä palveluja. Palvelupisteitä on kuvattuna lähes 500, mutta kaikki nämä eivät ole kunnan palvelupisteitä. 

Automaattisesti kenellekään ei ala sähköiseen postilaatikkoon viestejä tipahdella. Käyttäjän tulee itse ottaa Viestit-palvelu käyttöönsä netissä tai lataamalla mobiilisovellus ja antamalla siellä suostumus sähköiseen viestintään.

– Käyttäjä siis antaa itse suostumuksen siihen, että hän haluaa vastaanottaa viranomaisviestit sähköisesti. Ilman suostumusta kaikki viestit tulevat edelleen automaattisesti paperikirjeinä, Jani Ruuskanen kertoo.

Tarja Heino kertoo, että Vesilahden kunta on uudistamassa nettisivujaan ja samalla avautuu mahdollisuus hyödyntää erilaisia rajapintoja. Se tarkoittaa, että esimerkiksi päivittämällä lomakkeen yhteen paikkaan se päivittyy samalla myös toisaalle. 

– Verkkosivu-uudistus on nimenomaan tarpeen sen takia, että voimme hyödyntää avoimia rajapintoja olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen eri järjestelmien kesken. Nykyinen verkkosivualusta ei anna tähän mahdollisuutta. Sitä tällä kaikella haetaan, että systeemit ja järjestelmät keskustelisivat keskenään, hän tiivistää.  

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?