Hiihto on edelleen huippusuosittua

Joskus viime vuosituhannen loppupuolella ja vielä Lahden 2001 dopingkatastrofin jälkeenkin näytti, että murtomaahiihto on ajautumassa lajina hallitsemattomaan alamäkeen. Harrastajamäärät putosivat, eikä nuoria kuntohiihtäjiäkään laduilla juuri näkynyt. Jos joku ilmoitti harrastavansa hiihtoa, pitivät cityihmiset moista tyyppiä täytenä maalaismoukkana.

Onneksi ajat ovat muuttuneet.

2010-luvulla ladut kaikkialla Suomessa, myös isoissa kaupungeissa, ovat ilta illan jälkeen täynnä sivakoijia. Mikä mukavinta lajin ovat löytäneet myös nuoret ja nuoret aikuiset. Lasten hiihtokouluihin on tungosta ympäri maata, eikä vähiten Lempäälässä. Kilpapuolella massat ovat jälleen isoja, kuten menneen viikonlopun yli 800 nuorta HopeaSompaajaa todistivat. Tulevalla viikolla puolestaan sporttikansa vaeltaa satatuhatmäärin Lahteen seuraamaan maailman valioiden otatuksia.

Taviskuntoilijalle on vaikea kuvitella, mikä olisi parempi laji kuin hiihto. Hiihdellessä rasittuu kropan kaikki osat. Sisätyöläiset saavat hirmuisesti kaipaamaansa happea. Hiihtäjä saa mentaalienergiaa luonnosta. Nykytekniikka on käytännössä poistanut tai ainakin hurjasti helpottanut myös voitelemisen tuskaa.

Lempäälässä on jo vuosien ajan löydetty latujen ylläpidolle hyvä malli, kun kunta ostaa sen alan ammattilaisilta eli Lempäälän Kisan hiihtoväeltä ja sen asiansa osaavilta alihankkijoilta. Kun latuhommissa on mukana seura, löytyy talkoolaisiakin ihan eri malliin esimerkiksi baanahommiin kuin että töistä vastaisi kunta. Ympäri maata Hakkarissa visiteeranneet hiihtovieraat eivät superlatiiveja säästelleet kehuessaan Hakkarin latujen kuntoa ja profiilia.

Pieni vähemmistö jaksaa nähdä vaivaa siitä, että lunta tehdään nykyisinä lauhoina talvina tykeillä. Toki on selvää, että homma ei kovin ekologista ole, sekä fakta on myös se, että kuluuhan tykityksessä vettä ja sähköä, mutta kyllä kulujen ja epäekologisuuden vastapainoksi on mietittävä, mitä latujen tykkilumettamisella saadaan aikaan. Aika moni asia nykymaailmassa on epäekologista niin liikuntaelämässä kun muuallakin. Ei esimerkiksi lentokoneella lentelyäkään voi kauhean ympäristöystävällisenä tekona pitää.

Hakkarin laduilla on ollut marraskuusta lukien paljon käyttäjiä. Huippukiitureista pikkulapsiin ja veteraaneihin sekä rauhallisella tahdilla eteneviin kuntosivakoitsijoihin asti. Käyttö mitataan karkeastikin laskettuna kymmenillä tuhansilla tunneilla, eiköhän niistä koidu yhteiskunnallekin pitkä penni hyvän mielen, kunnon ja terveyden edistäjinä.

Lempäälässä on järjestetty 2010-luvulla muutamia massiivisen isoja liikuntatapahtumia. Muutama vuosi sitten kisattiin maastojuoksun SM-kisat, vuotuisesti hölkkäillään Ideapark-juoksu, painonnostossa on ollut useita arvokisoja, lentopallossa veteraanien SM-lopputurnauksia ja nyt siis oli vuorossa HopeaSomman valtakunnalliset finaalit. Yhteinen palaute on ollut, että Lempäälään on kaikkialta hyvä tulla, täällä puitteet ovat tiptop-kunnossa ja järjestelykoneistot osaavat asiansa. Lempäälällä on häikäisevän hyvä maine osaavana kisaisäntänä.

Tästä maineesta kannattaa olla ylpeä. Kisavieraat näkyivät menneenäkin viikonloppuna Lempäälän kyläkuvassa käyttäen ahkerasti paikallisten yritysten palveluita.

Kaikkien tapahtumien takaa löytyy aina iso joukko ihmisiä, jotka ottavat tapahtumien sujumisesta joko ison tai pienemmän vastuusiivun. Nyt on syytä kiittää taas kaikkia HopeaSompa-hiihtojen noin 200 talkoolaista sekä usean kymmenen hengen ydinryhmää, joka teki ison työn karismaattisen kisapomon Ville Niemelän johdolla.

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>