Pienet metsäkoneet tulivat tutuiksi

Metsäkoneen ei aina tarvitse olla järeintä mahdollisinta laatua. Tredun metsänomistajan metsäkoulun oppilaat pääsivät tutusumaan perjantaina 17. helmikuuta pieniin metsäkoneisiin. Niillä voi tehdä esimerkiksi ensimmäisen harvennuksen ajourattomasti.

Ensimmäisen korjuun voi tehdä ajourattomasti pienillä metsäkoneilla. Koneen hytissä tuntumaa testaamassa Sirkku Koskivainio-Viikari. Kuva: Katariina Onnela

Opettaja Veikko Lamminaho kertoo, että ajouraton korjuu ei ole Suomessa yleistä, mutta siinä on merkittäviä etuja.

– Kun ensimmäinen harvennus tehdään ilman ajouraa, jää sen paikalle puuta vielä kasvamaan. Kun ne kasvavat kymmenen vuotta eteenpäin, saa kakkosvarvennuksessa isomman kantorahatulon. Ensimmäisen harvennuksen tulo on pienempi, mutta nettoarvo on suurempi.

Kurussa sijaitseva metsänomistajakoulu on toiminut kymmenen vuotta. Koulutus on kaksivuotinen ja se tähtää metsäalan perustutkintoon. Tutkinto suorotetaan näyttötutkintona.

Veikko Lamminahon mukaan monet yksityismetsänomistajat ovat kaupunkilaisia, jotka ovat saaneet metsää esimerkiksi perintönä.

– Koulutuksessa käydään läpi metsänhoito aasta ööhön. Opetamme esimerkiksi korjuuta, metsäluonnonhoitoa ja metsäsijoittamista. Kierrän koulutuksen aikana metsänomistajien metsissä katsomassa mitä siellä täytyy tehdä.

Veikko Lamminaho kertoo, koulutus on ollut hyvin suosittu ja ensi syksynä alkaa uutuutena metsäpalveluyrittäjän ammattitutkintoon tähtäävä koulutus.

Vesilahtelainen Sirkku Koskivainio-Viikari opiskelee metsänomistajan metsäkoulussa metsäalan perustutkintoa. Hän lähti mukaan koulutukseen, koska perikunnalla on maata ja sukulaiset ikääntyvät eivätkä jaksa samalla tavalla metsiä enää hoitaa.

– Jos minusta olisi sitten apua metsähommissa, hän tuumaa.

Pieniin metsäkoneisiin hän tutustui mielenkiinnolla. Koneita seurasi mielenkiinnolla myös Mikko Tappura, jonka metsässä näytös järjestettiin.

– Pienet metsäkoneet ovat erityisesti nuorten metsien hoitoon käteviä, hän totesi.