Erittäin uhanalainen mustapyrstökuiri näyttäytyi Ahtialanjärvellä ja Laukossa
Uudet tekonologiset keksinnöt ovat tulleet lintutieteen avuksi. Mustapyrstökuirin muuttoa ja talvehtimisalueita selvitetään värirengastuksella ja pienillä muutaman gramman painavilla valopaikantimilla, mitkä tallentavat koko muuttomatkan datan. Kuvan mustapyrstökuiri on saanut jalkoihinsa värirenkaat ja valopaikantimen. Kuva: Jorma Pessa
Lempäälässä ja Vesilahdessa on saatu nauttia harvinaisesta lintuvieraasta . Erittäin uhanlaiseksi luokiteltu, värirengastettu mustapyrstökuiri nähtiin Ahtialanjärvellä ja Jani Vastamäki kuvasi Vesilahden Laukossa mustapyrstökuiriparin 26. huhtikuuta. Linnun luokitus varoittaa lajiin kohdistuvasta erittäin suuresta uhkasta hävitä lähitulevaisuudessa.
Mustapyrstökuiri on pienen kuovin kokoinen, pitkä- ja suoranokkainen kahlaaja, joita pesii Pohjois-Pohjanmaan ja erityisesti Liminganlahden rantaluhdilla. Maan kokonaiskannan arvio on 70–90 paria.
Mustapyrstökuireja on merkitty keltaisilla ja punaisilla lukurenkailla Liminganlahdella. Keltaisessa lukurenkaassa on yksilöllinen koodi. Kymmenelle pesivälle emolle asennettiin lukurenkaan lisäksi yksilön sijaintia päivittävä pieni ja kevyt valopaikannin, mikä mittaa valoisan ajan pituutta päivittäin. Auringon nousu- ja laskuajankohdan mukaan linnun sijainti voidaan määrittää kohtalaisella tarkkuudella tietokoneohjelman purkaessa valopaikantimeen tallentunutta dataa.
Kempeleessä rengastetun mustapyrstökuirin syysmuuttomatkan valopaikannin tallensi ensin Moldovaan ja siitä 4700 kilometrin lennon Afrikkaan Niger- joen suistoon, jossa lintu talvehti 7 kk. Mustapyrstö lähti kevätmuutolle 20. maaliskuuta ja saapui Moldovan kautta syntymäalueelleen Kempeleeseen 22. huhtikuuta.
Jani Vastamäki kuvasi Vesilahden Laukon tulvaniityillä harvinaiset vieraat, kaksi erittäin uhanalaista mustapyrstökuiria, jotka levähtivät kevätmuutollaan Liminganlahden rantaluhdille. Lintu on pienen kuovin kokoinen ja helposti tunnistettava pitkästä suorasta nokasta. Kuva: Jani Vastamäki
Niger-joen suisto on tärkeä talvehtimisalue myös suomalaisille räyskille ja heinätaveille. Vesilahden Saastonkulmalla monena vuonna pesinyt mehiläishaukkanaaras Päivi onnistui talvehtimisessaan Etelä-Afrikan jo tutuksi käyneellä alueella. Kevätmuutto kohti Vesilahtea alkoi 22. huhtikuuta ja 25. huhtikuuta. Etelä-Afrikka oli jäänyt jo taakse. Vesilahteen on kuitenkin harmillisen pitkä matka.
Toivotaan, että tänä keväänä muuttoreiteillä on suotuisat sääolot ja ajoitus toimisi, jotta tämän kovan onnen satelliittihaukka ehtisi riittävän ajoissa kotimaahan pesinnän onnistumiseksi monen epäonistuneen vuoden jälkeen.
Teksti: Hannu Järvinen
Kuvat: Jani Vastamäki ja Jorma Pessa
Viimeisimmät kommentit