Ryhmä ”Merikotkat” Risto ja Ritva Mikkola sekä Kirsti Vaden osallistui Tornien Taistoon Vähäjärven lintutornissa 6. toukokuuta. Parhaaksi lajiksi ryhmä nimesi kauniin härkälinnun, jonka soidinääni muistuttaa härän mylvintää ja porsaan kiljuntaa. Kuva: Kari Isokivijärvi.
Järjestyksessään 24. ”Tornien Taisto” oli jälleen suuri menestys, sillä lintutapahtumassa 2 500 ihmistä tarkkaili lintuja yli 320 lintutornissa ympäri maan. Vesilahdessa kisattiin maineikkaan Vähäjärven lintutornissa.
Säännöt olivat yksinkertaiset. Lauantaina 6. toukokuuta kello 5–13 pyrittiin havaitsemaan mahdollisimman monta eri lintulajia. Tapahtumalla tehtiin lintuharrastusta tunnetuksi ja osallistumismaksuilla tuettiin äärimmäisen uhanalaisen heinäkurpan suojelua. Kaksi heinäkurppaa oleskeli Lempäälän Ahtialanjärvellä 26.–29. elokuuta vuonna 2015.
Vesilahdessa ryhmä ” Merikotkat” Risto ja Ritva Mikkola sekä Kirsti Vaden miehitti Vähäjärven lintutornin, josta nähtiin 48 eri lintulajia. Parhaaksi lajiksi ryhmä nimesi härkälinnun, joka pesii Vesilahdessa Vähäjärven lisäksi Löyttyjärvellä, Ameenjärvellä ja Onkemäenjärvellä.
Härkälintu on hieman silkkiuikkua pienempi, kaunis uikkulaji, joka on helppo tunnistaa ruosteenpunaisesta kaulasta ja valkoisista poskista. Ääntä sen sijaan ei voi luonnehtia kauniiksi. Soidinääni muistuttaa härän mylvintää ja välillä porsaan kiljuntaa.
Härkälinnun lisäksi ”Merikotkaryhmä” havaitsi hyönteissyöjistä haara- ja räystäspääskyn sekä tiltaltin. Petolinnusta näyttäytyivät merikotka, piekana, kalasääski, ruskosuohaukka ja tuulihaukka. Kaulushaikarakin havaittiin ja vesilinnuista nähtiin käytännössä kaikki Vähäjärvellä pesivät sorsalinnut ja laulujoutsen.
Vähäjärvi on maineikas lintujärvi, joka kuuluu valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Tatu Itkosen vuonna 2010 suorittamassa vesilintulaskennassa havaittiin järvellä pesivänä uhanalaiset tukka- ja punasotka, lintudirektiivilajeista ruskosuohaukka, kurki, laulujoutsen ja kalatiira. Härkälintuja pesi kaksi paria ja silkkiuikkuja viisi paria.
Järven suurin ongelma on rehevöityminen ja umpeenkasvu.
Hannu Järvinen
Viimeisimmät kommentit