Vesilahden yhtenäiskoulu jäihin toistaiseksi

Kasvatus- ja opetuslautakunnan selvitys Kirkonkylän koulun ja Vesilahden yläasteen yhdistämisestä puoltaa yhtenäiskoulua

Työryhmän tekemässä selvityksessä todetaan, että Kirkonkylän koulun ja Vesilahden yläasteen yhtenäiskoulun muodostaminen on sekä hallinnollisesti ja pedagogisesti perusteltu ratkaisu.

Yhtenäiskouluselvitys on sivistysjohtaja Tiina Kivisen mukaan ajaton ja sitä voidaan käyttää hyväksi, kun aika on oikea koulujen yhdistämiselle. Kuva: Katariina Onnela

Selvityksen lopputuloksesta huolimatta Kirkonkylän koulun ja Vesilahden yläasteen yhtenäiskoulua ei olla vielä perustamassa, ainakaan vielä. Selvityksessä todetaan, että muutokselle ei tällä hetkellä ole resursseja. Sivistysjohtaja Tiina Kivisen mukaan aika ei juuri nyt ole otollinen suurelle muutosprosessille, joka vaatii henkilöstöltä ylimääräisiä voimavaroja.

Muutamana viime vuotena kunnan ja koulutoimen kentässä on tapahtunut muutoksia ja henkilöstöä kuormittavia asioita, jotka on syytä ottaa huomioon saatuja lausuntoja ja yleistä ilmapiiriä tulkittaessa. Uuden opetussuunnitelman käyttöönoton valmistelu on ollut suuri ponnistus ja tarkoittanut opettajille ja rehtoreille lisätyötä erityisesti kahden opetussuunnitelman käyttöönottoa edeltäneen vuoden aikana.

Vuosina 2013–2016 Vesilahden kunta on tehnyt kolme talouden tasapainottamisohjelmaa, jotka ovat kuormittaneet henkilöstöä henkisesti sekä pienentäneet työhön ja toimintaan käytettävissä olevia materiaalisia resursseja. Samaan aikaan pienenevien resurssien kanssa oppilaiden tarvitseman tuen määrä kasvaa koko ajan ja oppilasaines on yhä haastavampaa, selvityksessä todetaan.

Kuorimitusta ovat selvityksen mukaan lisänneet myös Kirkonkylän koululla ovat vuosia jatkuneet remonttien ja sisäilmakysymysten aiheuttamat tilojen käytön haasteet, tilapäisyyden tuntu sekä toistuvat muutot. Loppuvuodesta 2015 alkaen opetustoimessa on ollut sekä sivistystoimen johtajan että yläasteen rehtorin sijaisuusjärjestelyt, jotka ovat tuoneet muutoksia.

Tiina Kivinen pitää kuitenkin yhteinäiskouluselvitystä hyvänä ja ajattomana ja toteaa, että yhtenäiskoulun toteutus voidaan alkaa siltä pohjalta, kun aika katsotaan sopivaksi.

– Yhteinäiskoulu on nykypäivää, eikä selvityksessä tullut hirveästi esiin seikkoja, että miksi ei, Tiina Kivinen toteaa.

– Tämä on muutos, jonka toivoisin tapahtuvan. Se on oppilaan etu ja oppilasmäärän kehitystä tarkastellen järkevä ratkaisu, hän jatkaa.

Selvityksessä todetaan, että muutosprosessiin tulee varata vähintään 2–3 vuotta aikaa. Muutos etenisi asteittain niin, että ensin järjestetään hallinnolliset asiat, sitten toiminnan rakentaminen ja toimintakulttuurin luominen ja lopuksi yleiseen kehittämiseen ja kouluttautumiseen liittyvät asiat.

Yhtenäiskoulun tuomien muutosten tarkastelu oppilaan näkökulmasta nykyiseen verrattuna olisi erilaisten arjen käytäntöjen ja toimintatapojen yhtenäistyminen. Siirtyminen alaluokilta yläluokille olisi nykyistä huomattavasti pienempi muutos, kun aiempaa suurempi osa opettajista, tiloista, oppilaista ja käytännöistä olisi jo ennestään tuttuja.

Selvitykseen pyydetyissä lausunnoissa toistui kuitenkin huoli Narvan ja Ylämäen koulujen oppilaista, jotka
tulisivat yläluokille uuteen kouluun ja uudenlaiseen toimintakulttuuriin kuten tähänkin asti. Nivelvaiheen yhteistyön ja tutustumisen merkitys korostuvat heidän osaltaan ja siitä syystä siihen olisi panostettava voimavaroja.

Yhdeksi vaihtoehdoksi selvitys esittää Narvan ja Ylämäen koulujen oppilaiden siirtämistä yhtenäiskouluun jo kuudennelle luokalle, jolloin yläkouluvaiheeseen siirtyminen ei olisi niin suuri muutos. Tällainen malli on käytössä Akaassa Viialan yhtenäiskoulussa.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?