Seniorineuvostoilta vaaditaan muuttumista

Vanhus- ja seniorineuvostokokemuksista on ollut lehdistössä haastatteluja. Niissä on viestitty pettymyksistä toimintaa kohtaan. On koettu, että vaikuttavuutta ei ole kunnallisessa toiminnassa arvostettu eikä näin ollen saavutettu.

Tällä hetkellä kunnat ovat suurien toiminnallisten muutosten edessä. Sosiaali- ja terveyslautakunnat sellaisenaan lopettavat toimintansa. Tässä yhteydessä on  tilaisuus miettiä seniorineuvoston hallinnollista organisaatiopaikkaa ja toiminnallista kokonaisuutta niin, että neuvostojen toiminta nähtäisiin laajasti ikäihmisten hyvinvointiin kantaa ottavana ja vaikuttavana yhteisönä.

Tällä hetkellä neuvostot ylipäätään ovat ottaneet mallia toimintaansa kunnan muista johtokunnista ja lautakunnista esityslista- ja virkamiesesittelyasioille.

Uudessa tilanteessa roolin pitäisi muuttua. Ikäihmisten hyvinvointiin liittyvistä asioista pitäisi voida viestiä sekä maakuntaan että kuntaan päin. Neuvostojen tulisi koostua  ikäihmisten parissa toimivista järjestöistä, yhdistyksistä ja yhteisöistä. Niitä ovat omaishoitajat, vapaaehtoistyöntekijät, vertaisohjaajat, Mummonkammarit, seurakunnan diakoniatyö. Näiden kesken pitäisi tapahtua verkostoitumista toiminnassa.

Arjen asioita tulee nostaa esiin kuunnellen arjessa toimivia verkoston edustajia. Tiedotusta, joukkojen kokoamista, kannanottoja, tiedon välittämistä tulisi lisätä. Toiminnallisen otteen tulisi olla asioita esiin nostava ja eteenpäin vievä eikä niinkään esityslistan kautta esiin nousevien asioitten parissa työskenteleminen. Sitä kautta vaikuttavuutta ei saada.

Vanhusneuvostot ovat ikäihmisten asioista huolehtijoita. Siksi asiakasääni  on voitava nostaa toiminnan keskiöön.

Muistetaan: meissä on kuitenkin voimaa.

 

Maikki Hämäläinen-Ylikahri

sosiaalineuvos

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?