Vesilahden Nuorisoseura 130 vuotta

Raija Tanni esittelemässä suunnittelemaansa Vesilahden Nuorisoseuran lippua. Kuva: Kirsi Arvela

Vesilahden Nuorisoseura virittäytyi tunnelmaan jo lauantaina kirpputorin, pomppulinnan ja iltamien merkeissä. Paikkana oli Kirmukarmun mäki, joka paremmin tunnetaan nykyään Nuorisoseurantalona.

Sunnuntaina 11. kesäkuuta oli pääjuhlan vuoro. Tilaisuus käynnistyi vanhanaikaisella parinetsintäesityksellä, joka oli esimakua syyskaudella esitettävästä Akkaralli-näytelmästä.

Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Parviainen muisteli tervetuliaispuheessaan, kuinka talon henki ja miljöö koskettivat häntä jo heti omissa häissään. Koskettavassa puheessa tuli esiin nuorisoseuratoiminnan laaja-alaisuus ja yhdessä tekemisen ilo. Tavoitteeksi kehkeytyi talon henkiin herättäminen ja pyrkimys saada kirkonkyläläiset löytämään rakennus ”olohuoneekseen”. Selkeänä visiona oli kirkas katse tulevaisuuteen.

Suomen Nuorisoseurojen Liiton hallituksen tervehdyksen toi hallituksen varapuheenjohtaja ja Vesilahden Nuorisoseuran entinen puheenjohtaja Harri Penttilä. Juhlapuheessaan hän huomautti, kuinka edullinen ja turvallinen harrastajan paikka nuorisoseura on näinä päivinä, kun kaikki muut palvelut on karsittu.

– Nuorisoseura on merkittävin kulttuurinen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Nuorisoseuralla on vankka paikka yhteiskunnassa. Se voi hyvin, uudistuu ja kehittyy, totesi Penttilä.

Nuorisoseurantaloja on valtakunnallisesti noin 600. Talon huolenpito on yksi iso tehtävä ja kustannuskysymys. Vesilahden Nuorisoseuran talo on siistissä ja hyvässä kunnossa. Periaatteena onkin ollut jättää rakennus jatkajalle paremmassa kunnossa kuin millaisena itse on sen saanut.

Vesilahden Nuorisoseura on niin Hämeen, kuin valtakunnankin tasolla, tasokas seura. Teatteritoiminta on korkeatasoista, talo on käytössä ympäri vuoden ja lapsille ja nuorille on monipuolista toimintaa.

Penttilän puheessa tuli esiin nuorisoseuran slogan, ”yhdessä tekemistä, yhdessä kokemista ja tekemisen riemua”. Nuorisoseuran rooli on yhä tärkeämpi yhteiskunnassa, jotta siihen Santeri Alkion sanoin kasvatetaan hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia.

Harri Penttilä ojensi tuliaisina seuralle Suomen Nuorisoseurojen Liiton kunniakilven 130-vuotiaalle.

Juhlan kulkua sävyttivät lauluesitykset ja tervehdykset. Nuorisoseuran pitkäaikainen sihteeri (1955–1964) Raija Tanni esitteli tarinan kera Vesilahden Nuorisoseuralle suunnittelemansa lipun. Lippuun kirjailtu Vesilahden vaakuna ja teksti on vesilahtelaista käsityötä. Lipputangon päästä oli Helsingin suvipäivien marssilla katkennut tulirauta. Kuin ihmeen kaupalla jostain löytyi varaosa, jonka asentamiseen oli tarvittu kansallispukuisia pohjalaismiehiä tuppiroskineen; ovat kuulemma arvossaan vieläkin nuo helavyöpojat.

Vesilahden Nuorisoseuran puheenjohtaja Riina Parviaisen ja varapuheenjohtaja Vesa Aallon haastattelussa tuli esiin pitkän iän salaisuutena se, että toimintaan ja sen kehittämiseen on löytynyt aktiivisia jäseniä. Tieto on kulkenut kokeneilta konkareilta uusille osallistujille. Kantavana voimana ovat yhteishenki, vapaaehtoinen toiminta ja jäsenien osaaminen eri aloilta sekä ammateista.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkaa talon remontointia ja kunnossapitoa aina tarpeen mukaan. Verkostoitumalla eri palveluntarjoajien kanssa saadaan taloon elämää. Monipuolinen markkinointi luo edellytyksiä toiminnalle.

Lasten, nuorten ja aikuisten teatterikerhot, yhteistyössä Pirkan Opiston kanssa, tuovat uusia harrastajia seuraan. Esilläolo antaa vinkkiä nuorisoseuratoiminnasta tietämättömille. Aktiivit toivottavat kaikki tervetulleeksi tutustumaan toimintaan. Nuorisoseurassa on laaja valikoima tehtäviä ja mahdollisuuksia harrastaa, vaikka pääpaino näkyvästi onkin teatterin tekemisessä. Rohkeasti voi myös ehdottaa eri toimintamuotoja ja kokea yhdessä tekeminen sekä tunteen palo.

 

Kirsi Arvela

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?