Elinan surma -näytelmän juurilla

Elinan surma triptyykki, (Museovirasto, Otto. J. Alanen. 1917).

Tunnetun Elinan surma -näytelmän tapahtumat sijoittuvat 1400-luvun puolivälin Laukon kartanoon. Leskeksi jäänyt linnanherra Klaus Kurki suunnittelee uutta avioliittoa Suomelan talon Elinan kanssa, vaikka hänellä oli suhde kälynsä Kirsti Flemingin kanssa.

Klaus oli murhannut aiemman vaimonsa Kaarinan. Surmateko vainosi öisin Klaus Kurkea ja hän haluaa sovittaa syntinsä naimalla Elinan, mutta hylätty Kirsti vannoo kostoa.

Elinan mielitietty on kuitenkin Uolevi. Klaus ja Elinan vihitään ja hylätty sulho Uolevi suunnittelee lähtöä sotaan Elinan veljen Uotin kanssa, mutta Kirsti osoittaa hänelle paikan Kangasalan Vääksyn kartanon voutina.

Kirsti kutsuu raskaana olevan Elinan Vääksyyn ja juonittelee Uolevin tunnustamaan uudelleen rakkautensa Elinaan. Kirsti saa teljettyä heidät huoneeseen, josta mustasukkainen Klaus löytää heidät. Kartanossa syttyy tulipalo; Elina ja Uolevi kuolevat. Klaus puolestaan ohjaa ajamansa reen jyrkänteen yli kuolemaan vieden Kirstin mukanaan.

Tutkijat ovat aina 1800-luvulta lähtien kiistelleet siitä, onko Elinan surma -balladilla todellisuuspohjaa. Runon henkilöt löytyvät likipitäen sieltä mistä niiden pitääkin löytyä ja itse tapahtumasarja ei asiakirjojen valossa ole lainkaan mahdoton. Tiedämme ainakin, että Klaus Jaakonpoika Kurki ja Elina Juhontytär Stenbock eivät olleet taruhahmoja vaan todellisia historiallisia henkilöitä Vesilahdessa 1400-luvulla. Pääasialliset laulupaikat sijaitsivat Vesilahdella, mutta balladia on laulettu myös lähipitäjissä.

Asemapäällikkö ja kirjailija Gustaf von Numers. (Museovirasto, kuvaaja K.E.Ståhlberg)

Myöhemmin niin teattereissa kuin elokuvassa esitetyn Elinan surman käsikirjoitus perustui Gustaf von Numersin samannimiseen näytelmään vuodelta 1891. Näytelmän lähtökohtana oli Kantelettaressa julkaistu Elinan surma -runo.

Kalevalan ja Kantelettaren kokoaja, Elias Lönnrot, oli viettänyt Laukon kartanossa kesiään. Talon rouvan innoittamana Elias keräsi lähikylistä talteen Elinan surma -balladin, jonka hän sittemmin julkaisi Kantelettaressa (1840).

Liikuttavaa ja surullista balladia Elinan surmasta laulettiin Lönnrotin aikana etenkin Hinsalan kylässä, Laukon naapurissa. Elinan surma -runon ilmestymisen aikaan Numers toimi Kangasalan Suinulan asemapäällikkönä.

Vuonna 1891 ilmestynyt teos oli alkuperäiseltä nimeltään Klas Kurck och liten Elin. Asemapäällikkö oli henkilökohtaisesti tutustunut Vesilahdessa ja Laukossa siihen ympäristöön, johon näytelmänsä sijoitti.

Gustaf Adolf von Numers syntyi 1848 Maksamaalla ja kuoli 1913 Kannuksessa.  Gustaf von Numersin vanhemmat olivat tilanomistaja Lorentz August von Numers ja Johanna Gustafva Malin. Yliopisto-opiskelut jätettyään Numers työskenteli mm. maanvuokraajana ja tilanomistajana.

Vuonna 1883 hänestä tuli rautatievirkailija ja myöhemmin asemapäällikkö. Viimeisin toimipaikka oli Kannus, jossa hän työskenteli asemapäällikkönä vuosina 1907-1913. Numers kirjoitti useampia näytelmiä elämänsä aikana, joista tunnetuimmat olivat Elinan surma ja pastori Jussilainen.

Hilda Pihlajamäki Kirsti Flemingin roolissa Kansallisteatterin näytelmässä Elinan surma. (Museovirasto, kuvaaja Jukka Kuusisto 1905-1910).

Kalle Kaarna ohjasi Elinan surmasta historiallisen elokuvan 1938. Elinan surman uskottiin tuhoutuneen Adams-Filmin tulipalossa 1959, ja siitä jäi jäljelle vain sen käsikirjoituksen ruotsinkielinen käännös.

Vuonna 1998 elokuvasta löytyi kuitenkin kopio Yhdysvalloista. Kopio oli säilynyt kuusi vuosikymmentä Yhdysvalloissa, Ramsayn kaivoskaupungissa paikallisen elokuvateatterin omistajan hallussa.

Elinan surman ulkokuvauksia ei tehty varsinaisilla tapahtumapaikoilla Laukossa ja Vääksyssä, vaan pääasiassa Kuitian kartanossa Paraisilla. Ristiriitaisen vastaanoton saaneen elokuvan kävijämäärä jäi keskinkertaiseksi. Mahtipontisen elokuvan väkevimmän roolityön teki Ella Eronen Kirsti Fleminginä.

Lähteenä käytetty:

https://www.elonet.fi/fi/elokuva/118536,

http://www.naytelmat.fi/a/gustaf-von-numers

http://www.narvasoft.fi/historia/elinansurma/

Teksti: Tuula Vuolle-Selki

Kalle Kaarnan ohjaama historiallinen elokuva Elinan surma (1938) pohjautui samannimiseen kansanrunoon ja Gustaf von Numersin näytelmään. (https://www.elonet.fi/fi/elokuva/118536)

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>