Hakkarin vapaa-aikakeskuksessa, jäähallin takana olevassa notkossa töröttää massiivinen yli 4000 kuution lumikasa, joka on viime talven peruina säilötty purun alle odottamaan seuraavaa alkutalvea ja lumen levittämistä. Lumi on tehty menneen talven pakkasilla lumitykillä eli se on niin sanottua tekolunta, joka kestää kesän lämmön huolellisesti eristettynä varsin hyvin. Perinteisesti Hakkarissa Lempäälän Kisan hiihtojaoston väki on levittänyt lumen ensimmäisten pakkasten tullessa, noin marraskuun alkukolmanneksella. Tykkilumen lisäksi ladulle on ajettu useita satoja kuutioita jäähallista kertyvää jäähilettä, jota on alettu kerätä pressujen alle suojaan jo lokakuun alusta lähtien.
Tulevana syksynä tilanne saattaa muuttua. Lempäälän kunta on tukenut useiden vuosien ajan tykkilumiladun tekemistä noin 15000€:lla . Kunta on maksanut tykkilumen tekemisen vesi- ja sähkökulut sekä latujen päivittäisen ajon koneella. LeKin hiihtojaosto on tehnyt tykkilumen omalla lumitykillään, hoitanut tykkilumen varastoinnin ja kustantanut tarvittavat purut. Syksyllä LeKi-hiihto on maksanut ja hoitanut jäähileen kokoamisen sekä marraskuun alussa tykkilumen ja jäähileen koneellisen levityksen. Iso työ seuraväelle on ollut myös tykkilumiladun lipputoimiston hoito 12 tuntia vuorokaudessa. Lipputuloilla on katettu seuran osuutta kuluista.
Viime talvena pidettyjen HopeaSompa-kisojen eli nuorten SM-hiihtojen vuoksi kunnalle koitui kustannuksia huomattavasti edellistalvia enemmän, joten kunnan päätös on nyt, että tulevana syksynä tykkilumikasan levitystä ei tueta.
– Olemme harmittavassa tilanteessa, sillä ilman konetyötä ei näin massiivista kasaa ladulle levitetä ja konetyö maksaa. Ladut täytyy myös ajaa päivittäin koneella. Kunnan suuntaan halutaan totta kai neuvonpitoa jatkaa, että ainakin seuraavina vuosina Hakkariin tykkilumibaana saataisiin aikaan, Lempäälän Kisan hiihtojaoston puheenjohtaja Esa Virtanen tiedottaa.
– Onhan tykkilumiladulla hiihtäminen kuitenkin paljon halvempaa ja luonnonmukaisempaa kuin se, että kaikki urheilu ja liikunta vietäisiin sisätiloihin, Virtanen huomauttaa.
Lempäälän vapaa-aikajohtaja Erkki Häkli puolestaan kertoo, että kunnasta on tietoa hiihtoväelle mennyt jo maaliskuussa, että jatkossa ei tykkilumiladun tekoa tueta.
– Kunnan näkökulmasta katsottuna tykkilumiladun teko on hiukan toivottoman tuntuista taistelua luonnonolosuhteita vastaan, kun niihin liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, Erkki Häkli toteaa.
– Olemme erittäin hyvin tietoisia hiihdon merkityksestä terveyttä ja hyvinvointia edistävänä liikuntana. Hiihdon ja seuratoiminnan kannalta tykkilumi on merkittävä tekijä, mutta nykyisen talousarvioraamin puitteissa joudumme tekemään useita kipeitä valintoja. Talviurheilun osalta se tarkoittaa, että resurssit suunnataan latupohjien ja luonnonlumilatujen ylläpitoon sekä luistinratojen ylläpitoon, valottaa Erkki Häkli Lempäälän kunnan näkökantoja.
Lempäälä on ollut eteläisessä Suomessa ensimmäisiä paikkoja, jossa syksyisin on hiihdetty. Tykkilumilatu on ollut noin kilometrin mittainen, sitä ovat kilpahiihtäjien ohella käyttäneet innokkaasti myös juniorit, kuntohiihtäjät ja satunnaissivakoitsijatkin. Tampereelle, Valkeakoskelle sekä Nokialle on myös vastaavanlaisia latuja tehty tykkilumesta ennen luonnonlumien tuloa. Tampereella ja Valkeakoskella kaupunki on vastannut latujen teon kustannuksista kokonaan.
– Nyt on ollut neljä peräkkäistä heikkoa lumitalvea, joten esimerkiksi viime talvena tykkilumilatu oli Hakkarissa käytännössä ainoa reitti, millä pystyi hiihtämään. HopeaSompa-kisat käytiin helmikuussa, eikä niihinkään saatu taivaalta luonnonlunta tarpeeksi, vaan järjestäjät joutuivat tykittämään lisää lunta sydäntalvenkin aikana, jotta esimerkiksi vaativat vesitornin nousut ja laskut olisivat olleet turvalliset. Tästä syystä kustannuksetkin kasvoivat, Esa Virtanen sanoo.
– Viime talvena latujenteko palveli pitkälti Hoppareita, mutta tällaisia massiivisia kisatapahtumiahan ei Lempäälässä ole kuin äärimmäisen harvoin. Samalla, kun latutöillä palveltiin kilpahiihtäjiä, saivat kuntohiihtäjätkin oivakuntoiset ladut lykittäväkseen. Myös koululaiset käyttivät tykkilumesta tehtyjä latuja kiitettävän ahkerasti, muistuttaa Virtanen.
Kisan hiihtojaosto onkin käynnistänyt varainkeruun, jotta tykkilumilatu saataisiin tehtyä ja pidettyä yllä hyvässä hiihtokunnossa. Hiihtoväki myy etukäteiskausilippuja, joista saamillaan tuloilla on tavoite saada radan perustamiskulut katettua. Varainkeruusauva on ojennettu nyt kohti hiihtoporukkaa kysymään, onko sillä tahtoa sitoutua rahallisesti hankkeeseen. Kausilipun hinta on sata euroa henkilöltä, joka veloitetaan vasta, kun tavoitesumma on saatu täysimääräisesti kokoon.
– Radan levitykseen vaaditaan kympppitonnin verran rahaa, nyt on koossa vajaa 4000 euroa, joka koostuu 26 kausilippuvarauksesta. Matkaa tavoitteeeseen on runsaasti, joskin kausilippujen markkinointikampanjakin on vasta alussa. Urheiluseuralla ei ole mahdollisuus suureen taloudelliseen riskiin, joten lumen levityskuluihin tarvittava kymppitonni on kynnysraja, alle sen ei latua Hakkariin ensi syystalvena synny, alleviivaa Virtanen.
Kommentointi on suljettu.