Viipurista 1931 ostettu HD puksuttaa nyt Lempäälässä

Pekka Korkeakosken sedän Harrikka löytyi sinnikkään, vuosia kestäneen etsinnän jälkeen

Pekka Korkeakosken Auvo-sedän Viipurin Osuuskaupasta 1931 ostama pyörä on monien vaiheiden jälkeen palannut sukuun. Korkeakoski on onnellinen pyöränomistaja ja toivoo, että pyörä pysyy perheessä myös tulevaisuudessa.

Lempääläinen Pekka Korkeakoski on yhtä hymyä istuessaan vuoden 1931 Harley Davidsonin satulassa. Hänen Arvo-setänsä osti pyörän Viipurin Osuuskaupasta 11. huhtikuuta 1931, ja se päätyi lopulta pitkän etsiskelyn jälkeen Korkeakoskelle Lempäälään.
Tarinan juuret juontavat sotavuosiin. Pekka Korkeakosken setä Arvo muutti vaimonsa kanssa Suodenniemelle vuonna 1940, kun venäläiset tunkeutuivat Viipuriin. Moottoripyörä ei ollut talvisodassa, mutta valtio pakko-otti sen jatkosotaan.
− Pyörä palautui sodasta melko hyväkuntoisena. Arvo-sedän mukaan satula kuitenkin pilattiin siinä reissussa.
Pekka Korkeakoski otti alle kymmenvuotiaana 50-luvulla ensituntumaa Harley-Davidsonista, kun hän pääsi kesäisin setänsä kyytiin Sävinkylään tai Suodenniemen kirkolle.
− Pelkäsin kovasti sivuvaunussa, mutta koska koneet ja laitteet kiinnostivat kovasti, kyydissä oli oltava, hän kertoo.

Pyörä oli rekisterissä Siikaisissa aina 1962 asti, minkä jälkeen se jäi seisomaan navetan vintille käyttökuntoisena ja lähes täydellisenä.
− Aina kun sukujuhlissa kuulin pyörän olevan yhä navetan vintillä, teki mieli kysyä Arvo-sedältä, myisikö hän pyörän minulle. En kuitenkaan tohtinut.
Pekka Korkakoski kuuli vieraillessaan syntymäpäivillä Ikaalisissa vuonna 1983, että pyörä onli myyty.
− Ajattelin silloin, että hyvästi Harrikka.
Korkeakoski alkoi kuitenkin jäljittää Harrikkaa 90-luvun alussa, koska hän oli kiinnostunut moottoripyörien ja autojen entisöinnistä. Etsintä ei tuolloin tuottanut tulosta.
Hän ei kuitenkaan unohtanut pyörää, vaan aloitti uudemman kerran pyörän jäljittämisen vuonna 2015. Korkeakoski sai haltuunsa valokuvakopioita setänsä tyttären valokuva-albumista. Kuvista selvisi pyörän alkuperäinen rekisterinumero.
− Pitkän hakemisen tuloksena löytyi pyörän rungon ja moottorin numerot. Trafista ei löytynyt mitään tällä numerolla sen paremmin kuin aiemmallakaan rekisteritunnukselle.
Korkeakoski soitti espoolaiselle Harrikka-asiantuntijalle, joka kertoi, että 1931 Harrikoiden valmistusmäärät olivat pieniä. Samalla selvisi, että kyseisen pyörän viimeisen merkin pitäisi olla C, joka tarkoittaa matalapuristeista moottoria. Suomessa oli tuolloin huonot bensat, joten tarvittiin matalapuristeinen kone.
− Kesällä 2016 tuli aikaa uusille projekteille ja kävin Lempäälän katsastusasemalla kysymässä pyörää uudella, oikealla numerolla. Pyörä löytyi, ja sain numeropalvelusta sen uuden omistajan nimen.

Työkalukotelossa on kaikki työkalut tallella.

Pyörän omistaja oli tuusulalainen moottoripyöräharrastaja, joka oli entisöinyt ja tarkastuttanut Harrikan museorekisteriin. Entisöinnin korkeasta laadusta kertoo se, että pyörällä oli voitettu Veteraanimoottoripyöräkerhon entisöintipalkinto.
− Menin tapaamaan omistajaa, jolla oli talli täynnä hienosti entisöityjä pyöriä. Kysyin, myykö hän pyörän minulle ja sain myönteisen vastauksen.
Pekka Korkeakoski haki pyörän kotiin viime elokuussa ja ajeli sillä jo heti samana iltana.
− Olen tyytyväinen että Arvo-sedän Harley-Davidson on päässyt takaisin sukuun ja hyvään kotiin, jossa sitä arvostetaan ja vaalitaan, Korkeakoski sanoo.

Nopeusmittarin anturina toimii hammaspyörä. Nopeusmittari on jälkiasennusosa.

Hieno ja harvinainen Harrikka herättää huomiota missä se liikkuukin.
− Pysähtyessäni ympärille kerääntyy kiinnostuneita katsojia. He ihastelevat pyörää ja kuuntelevat mielenkiinnosta sen tarinaa.
Moni voi ajatella, että vuoden 1931 mallin pyörällä huristelu on leppoisaa puuhaa. Sitä se varmasti onkin, kunhan oppii käyttämään pyörää.
Nykypyöristä poiketen Pekka Korkeakosken Harrikassa on jalkakytkin ja kolmivaihteinen käsivaihde. Oikealla kahvalla säädetään kaasua ja vasemmalla sytytystä.
− Startatessa säädetään sytytys myöhäiselle, ajaessa aikaiselle. Säädöllä haetaan parasta vetoa.
Harrikassa on erillinen öljytankki ja kiertoöljyjärjestelmä, joka voitelee myös ketjut. Moottoriöljynä on jäykkä 50W.
Pekka Korkeakosken mukaan Harrikkaa on kiva ajaa, ja 1 200-kuutioinen moottori vääntää mukavasti.
Sivuvaunulla ajamisessa on omat niksinsä.
− Vasemmalle kääntäessä saa yksin ajaessa mennä melko lujaa mutta oikelle kääntäessä täytyy varoa, ettei pyörä nouse kurvissa pystyyn. Jos kyydissä on purkkiorja (matkustaja sivuvaunussa), pyörä on hyvässä balanssissa.

Pyörässä on käsivaihteet ja jalkakytkin. Keskellä tankkia on tyylikäs nopeusmittari.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>