Punkin sydäntä etsimässä

Tämän vuoden Puntala-rockiin myytiin noin 1 800 lippua. Kuva: Antti Raunio

Olen matkalla kohti jotain täysin tuntematonta – suuntana on Puntalan leirintäalue ja siellä pidettävä punk-festivaali Puntala-rock. Luvassa on aikamoinen kulttuurišokki: punkia kun ei löydy omilta soittolistoiltani. Mutta. Härkää sarvista ja kohti Puntalaa – teemana toimii ”Mitä on oikea punk?” Katsotaan, saanko vastauksia visiittini aikana.

Kun kävelen pääportille, jonoa on kello neljän jälkeen jo selvästi. Järjestysmiehet auttavat ystävällisesti eksyksissä olevaa toimittajaa ja pian olen jo porttien sisäpuolella.

Puntala muovautuu mukavasti festivaalikäyttöön. Pienelle alueelle on saatu kaksi esiintymislavaa, ja telttakylälle on tilaa päälavan takana olevalla nurmialueella. Bändit vasta virittelevät itseään kisakuntoon, ja ohitseni suhahtelee koko ajan festariväkeä makuupussit ja teltat kainaloissaan.

Porukan pukeutuminen on hyvin kirjavaa, mutta jo tässä kohtaa joudun huomaamaan ennakkokäsityksestäni poikkeavasti, että myös muita kuin keltaisia mohikaanitukkia ja niittivöitä esiintyy paikalla. Pukeutuminen ei sido väkeä mitenkään – kaikki vaatetustyylit ovat hyväksyttäviä. Edes minä sinisessä huparissani en saa silmien pyörittelyä.

Päälavan eteen nurmikolle on hiljalleen kasaantunut väkeä odottamaan ensimmäistä yhtyettä. Nappaan jututettavaksi nuoren kaksikon, jolta lähden utelemaan punkin syvintä särmää.

– Punkin ydin on mielestäni sen suoruudessa. Se raakuus, kuinka sanoma tuodaan esille, on se juttu, tuumii toista kertaa Puntalassa vieraileva Trevor Tervanen.

Tiikeriksi itsensä esittelevä nuori nainen on jo konkari, kyseessä on kuudes Puntala-rock. Hänellä on selvä mielipide, miksi Puntala-rock on Suomen suurin ja kaunein punk-aiheinen festari.

– Täällä on aina huikea meno, vaikka kaikkea voi tapahtua. Se ei kuitenkaan haittaa fiilistä, päinvastoin, Tiikeri pohtii.

Jokaiselle jotain

U.K.K.-niminen yhtye oli Puntala-rockin avausesiintyjä tänä vuonna. Kuva: Antti Raunio

Puntala-rockin artistikattaus on kovaa luettavaa, vaikka itselleni ei tuttuja nimiä olekaan. Bändejä on muun muassa Yhdysvalloista, Iso-Britanniasta ja Meksikosta asti. Selvästi halua tulla esiintymään Lempäälän peltojen keskelle on! Lempäälän Karuselli ry:n järjestämässä tapahtumassa musiikki soi perjantaista aina lauantaiyöhön asti.

Viimein avausbändi astelee lavalle, kun suomalainen U.K.K. soittaa alkutahdit päälavalla. Yleisökin alkaa kömpiä kuunteluetäisyydelle ja innokkaimmat menevät jo aivan eturiviin fiilistelemään. Tunnelma alkaa nousta ja ihmisiä saapuu edelleen tasaiseen tahtiin paikalle porttien suunnalta.

On taas aika katsella vilisevää väkijoukkoa. Puntala-rock on ikärajaton tapahtuma, ja sen huomaa. Nuorin vieras on vasta hiekkalaatikkoikäinen lapsi vanhempiensa kanssa, mutta myös keski-ikäisiä juhlijoita riittää. Yhteisöllisyys on selvästi iso osa punk-kulttuuria. Jatkuvasti kuulen ympärillä lausahduksia ”Moro, mitä kuuluu!” ja perään halauksia, kun tuttuja tavataan.

Kun U.K.K. on saanut settinsä vedettyä, siirtyy meno ja meininki pienemmälle lavalla, jonka ottaa haltuun Harhat-yhtye. Meno on edellistä selvästi rajumpaa, tyylilaji on muuttunut punkin sisällä täysin. Se on yksi Puntala-rockin hienouksista, saman genren sisällä jokaiselle on jotakin.

Pääkaupunkiseudulta saapunut kolmikko Tero, Pasi ja anonyymiksi itsensä esittelevä herrasmies vahvistavat punkin monipuolisuuden. Joskus parasta on raskas punk, toisessa mielentilassa skeittipunk on kaikkein menevintä.

Helsingistä ja Espoosta Puntalaan olivat saapuneet Tero (vas.), Pasi ja anonyyminä pysytellyt herrasmies. Kuva: Antti Raunio

Kuten yleensä festareilla, kukaan ei ole yksin. Aina on kaveri, jonka kanssa nauttia kesästä. Helsingistä ja Espoosta saapunut kolme kaverusta kuvaavat hyvin Puntala-rockin monipuolisuutta. He eivät tunnustaudu punkkareiksi, mutta silti ovat jo useamman kerran olleet paikalla.

– Helsinki ei edes ole kaukana, tämä tapahtuma kokoaa kaikki punkin ystävät kokoon kaikkialta Suomesta ja myös maailmalta, Pasi toteaa.

Olen muutaman tunnin pyörinyt Puntala-rockissa ja voi todeta, että täältä löytyy paikka kaikille genrestä kiinnostuville. Ystäväni sanoma tuntuu osuvan hyvin: ”Punkkarit ovat ystävällistä porukkaa.”

Päädyn lopulta johtopäätökseen, että punk puhuttelee kahdella tapaa. Yksi on Trevor Tervasen esiin nostama sanoma ja siihen kiinnittyminen. Mutta sen lisäksi punkista voi nauttia myös ilman selviä sidoksia kulttuuriin, kuten useat ei-punkhenkiset festarivieraat osoittavat.

– Hyvä musa saa hyvät fibat menemään, siitä sen tunnistaa. Se toimii punkissa ja kaikessa musiikissa, Pasi filosofoi.

Jos punk-musiikki kiinnostaa, on Puntala-rock kesän ehdoton ykköstapahtuma. Trevor Tervanen tiivisti hyvin Puntala-rockin koukuttavuuden.

– Rakastuin ensimmäisestä kerrasta!

Telttoja nousi Puntalaan kuin sieniä sateella, jopa metsän puolelle. Kuva: Antti Raunio

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>