JR 23:n ensimmäinen pataljoona lähti jatkosotaan Lempäälästä

Vielä ehtii sotapolkunäyttelyyn

Näyttelyn avajaisissa oli esillä Nietjärvellä kaatuneen luutnantti ja metsätieteen ylioppilas Vilho Mattias Järvensivun (20.2.1916-13.7. 1944) tuohiristi, johon on kiinnitetty sankarivainajan talvi- ja jatkosodan arvo-, unniamerkit ja mitalit. Kuva: Erkki Koivisto

”Näissä taisteluissa menehtyivät 12.4. stm. Veikko Ollila, 13.4. kers. Antti Vuolle, 14.4 stm. Jaakko Jakobson…”. Ote Hannu Tapolan laatimasta Jääkärirykmentti 23:n ja Erillisen pataljoona 15:n joukkojen jatkosodan sotahistoriasta vuodelta 1942 on totista luettavaa ja saa kesäturistin hiljaiseksi.

Lempäälän vanhalla asemalla aukesi juhannusviikolla 21. kesäkuuta JR 23:n ensimmäisen pataljoonan eli niin sanotun Lempäälän pataljoonan sotapolkua ja varsinkin sotaan lähtöä esittelevä näyttely.

Näyttelyn ovat järjestäneet Lempäälän Sotaveteraanit ja 70-vuotisjuhlavuottaan viettävä Lempäälän Reserviupseerikerho Suomi 100 vuotta -hengessä. Näyttelyvierasta tervehtii Suomen lipun pienoismalli vitriinin päällä, jossa on myös vieraskirja, joka kertoo näyttelyssä käyneen runsaat 120 vierasta – joukossa arvattavasti sotaveteraaneja ja lottia.

Vielä ehtii tutustua näyttelyyn, sillä se on auki ainakin viikolla 33. arkisin 18. elokuuta saakka.

Näyttely kertoo siitä, kun 76 vuotta sitten Lempäälän rautatieasemalta lähti noin tuhannen miehen joukko lempääläläisiä ja lähikuntien miehiä jatkosotaan. Hyökkäyssota vaimeni asemasotavaiheeksi ja lopulta alkoi 73 vuotta sitten Syvärillä venäläisten suurhyökkäys, jota oli vastaanottamassa pahimmassa paikassa Er. P 15 eli entisen JR 23:n ensimmäisen pataljoonan miehet.

Joukot perustettiin 19.–21. kesäkuuta vuonna 1941. Ensimmäisen pataljoonan esikuntakomppania ja ensimmäinen komppania koottiin Lempäälässä suojeluskuntatalolla. Toinen komppania ja kevyt kranaatinheitinjoukkue koottiin Vesilahdessa Narvan seurojentalolla. Kolmas komppania koottiin  Viialassa ja konekiväärikomppania Valkeakoskella. Vesilahtelaiset ja viialalaiset marssivat ja valkeakoskelaiset matkasivat autokuljetuksella Lempäälään.

Kiväärikomppaniat perustettiin Lempäälässä, ja muutaman päivän valmistelujen jälkeen joukot siirtyivät 21. kesäkuuta junakuljetuksena kohti itää.

JR 23:n toiseen pataljoonaan kuului Urjalan, Kylmäkosken ja Koijärven miehiä. Kolmanteen pataljoonaan kuului Someron, Somerniemen, Ypäjän ja Jokioisten miehiä.

JR 23:n ohella lempääläläisiä palveli jatkosodassa tietenkin monissa muissakin joukko-osastoissa eri rintamilla, mutta eniten lempääläläismiehiä oli juuri JR 23:n ja sitä seuranneen Er. P 15:n riveissä.

Jatkosodassa lempääläläisiä sankarivainajia oli 141. Heistä 87 kaatui Aunuksen kannaksella ja heistä 57 oli JR 23:n ja Er. P 15:n joukoissa.

Matka jatkui Mäntyharjun, ja Joensuun kautta Pyhäselän Hammaslahteen ja sieltä kolmen päivän jalkamarssilla Tuupovaaraan.

JR 23:n ensimmäinen taistelu oli 10.–11. heinäkuuta Korpiselän valtaus, jossa menetettiin kuolleina kaikkiaan kuusi upseeria, 11 aliupseeria ja 64 miehistön jäsentä.

JR 23 oli osa 5. Divisioonaa, joka kuului Karjalan Armeijaan. Sen hyökkäyksen painopiste oli Aunuksen kannaksella Korpiselässä. JR 23 oli syksyyn saakka kärkijoukossa Korpiselän valtauksessa Syvärin voimalaitokselle asti.

Hyökkäysvaiheen taistelupaikkoja Korpiselän jälkeen olivat muun muassa Jalonvaara, Lunkulansaari, Tuulos ja Syvärin voimalaitos sekä asemasotavaiheessa muun muassa Sekee ja Shemenski.

JR 23 lakkautettiin huhtikuussa 1944 ja ensimmäinen pataljoonaa muuttui Er. P 15:ksi. Perääntymisvaiheessa 21. kesäkuuta 1944 alkaen Er. P 15 kävi raskaita taisteluja muun muassa Lotinanpellossa, Tuuloksessa, Suurimäessä, Koverossa Tulemanjoella, Palvalammella ja Nietjärvellä.

Joukot kotiutettiin 9.–11. marraskuuta 1944 Lempäälässä.

 

Näyttely koostuu 17 seinätaulusta sekä mapista, jossa on muun muassa miehistöluetteloita. Hannu Tapolan laatimassa JR 23:n ja Er. P 15:n jatkosodan sotahistoriassa on lueteltuna kaikki Lempäälän sankarivainajat, jotka kaatuivat Aunuksen kannaksella. Mappiin on koottu myös kopioita Lempäälän-Vesilahden Sanomissa vuonna 1941 julkaistua jatkosotaan liittyvää aineistoa.

Näin lehti kirjoitti 31. heinäkuuta 1941: ”Ensimmäinen sankarihautaus Lempäälässä. Nykyisen sodan ensimmäinen sankarihautaus toimitettiin viime sunnuntaina, jolloin haudan lepoon siunattiin sotamies Tauno Mäkelä sotilaallisin juhlamenoin… Samassa tilaisuudessa siunattiin myöskin 1939-40 sodassa kadoksiin joutunut ja nyt kuolleeksi julistettu Paavo Rafael Helin…”.

A3-kokoisissa seinätauluissa on esillä jatkosodanaikaisen jalkaväkirykmentin ja ensimmäisen pataljoonan eli ns. Lempäälä-pataljoonan kokoonpano, komppanianpäälliköineen ja joukkueenjohtajineen. Seinätauluihin on myös etsitty sotapäiväkirjaa ajalta 17.–24. kesäkuuta 1941. Yhdessä taulussa on lainattu lempääläläisen Veikko Kesolan sota-ajan muisteluksia vuonna 1981: ”Me kokoonnuimme Narvan seurojentalolla ja siellä oli kaikki varusteet ja aseet meille valmiina. Lähdimme Lempäälästä junalla 21.6. 1941 klo 20.53.”.

Viimeisessä seinätaulussa on esillä JR 23:n sotapolku, josta voi hakea yksityiskohtaista tietoa kaikille avoimesta nettiosoitteesta www.sotapolku.fi.

Mieleeni painui pieni ote sotapäiväkirjasta sodan syttymisen kynnyksellä maanantaina 23. kesäkuuta vuonna 1941 hieman sen jälkeen, kun suomalaisjoukot olivat saaneet tiedon saksalaisjoukkojen sotatoimista Neuvostoliittoa vastaan ja Unkarin, Italian sekä Romanian ryhdyttyä hyökkäykseen kohti itää: ”Saadakseen tuoreimmat tiedot sotatapahtumista heräsi kysymys radion hankkimisesta komppanialle. Asia päätettiin heti. Kone tilattiin Mikkelistä ja saapuikin se jo samana iltana hinta mk 3280:-. Kerättiin komppaniasta á 16:- mieheltä.”.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?