Alaspäin katsova koira laudan päällä

Katariina Karppisen kiinnostus suppailuun alkoi vuonna 2013 hänen ollessaan vaihto-opiskelijana Ranskassa. Hallintotieteistä valmistunut Karppinen suoritti tämän vuoden toukokuussa sup-ohjaajakoulutuksen. Hänen äitinsä Kaija-Leena valmistui ohjaajaksi vuotta aikaisemmin. Kuva: Annika Eronen

 

 

 

 

 

Aurinko paistaa kuumasti, kun joukko SUP-joogatunnille osallistuneita ihmisiä kerääntyy Höytämöjärvellä sijaitsevalle Paunun uimarannalle. Kaija-Leena Karppinen innostui sup-lautailusta toden teolla viime kesänä ja perusti tyttärensä Katariinan kanssa alan yrityksen, SUP Lempäälän.

Havaijilta kotoisin oleva sup-lautailu on vesiliikuntamuoto, jossa sup-laudan päällä melotaan seisaalteen.

Suomi on sup-lautailun kannalta mitä ihanteellisin maa, koska järviä on paljon, vesi on puhdasta ja maisemat ovat kauniita. Suomessa on lisäksi myös jokia, joita pitkin voi meloa – tarvittaessa jopa vastavirtaan, jos halua melontaan enemmän haastetta.

– Höytämöjärvi on erityisen hyvä lajin harrastamiseen, koska virtauksia ei ole paljon ja järvi on melko suojaisa, Kaija-Leena Karppinen kertoo.

Kaija-Leena Karppinen on monessa mukana. Päätoimeentulonsa hän saa sairaanhoitajan työstään, mutta aikaa on jäänyt myös hallintotieteiden opiskelemiseen ja personal trainer –opintoihin. Kuva: Annika Eronen

Karppisten yritys järjestää monenlaisia sup-tunteja ja vasta-alkajankin on helppo päästä mukaan lajin harrastamiseen. Alkeiskurssilla harjoitellaan muun muassa karkuremmin käyttöä, laudalle nousua ja melontatekniikkaa.

– Kokeilemme myös, miltä tuntuu kaatua laudalta taaksepäin x-asennossa. Sillä tavalla kaaduttaessa veden vastus on suurin, eikä veteen vajoa niin syvälle. Toki alkeiskursseilla myös melotaan tekniikan opettelun lisäksi, kertoo Katariina Karppinen.

Sup-laudat ovat leveämpiä kuin tavalliset surffilaudat, joten pelko siitä, että laudalta putoaisi jotenkin erityisen helposti, on turha. Karppisten mukaan alkeiskurssille osallistujista ehkä yksi putoaa koko tunnin aikana. Lisäksi ohjaajat ovat harjoitelleet vesipelastamista.

– Turvallisuusasiat ovat meille hyvin tärkeitä. Lautailu on turvallisempaa kuin uinti, koska lauta on koko ajan vieressä ja kulkee mukana vedessä, Katariina Karppinen sanoo.

 

 

Aivan omanlaisensa sup-elämyksen tarjoavat Nina Pauhun vetämät sup-joogatunnit. Liikkeet sup-joogassa ovat pitkälti samoja kuin tavallisessa joogassa. Samalla tavalla moniin liikkeisiin on olemassa myös vaihtoehtoja.

– Hyvin haastavia tasapainoliikkeitä emme tee ollenkaan, mutta esimerkiksi alaspäin katsova koira ja aurinkotervehdykset sopivat hyvin laudan päällä tehtäviksi, Pauhu sanoo.

Pauhun mukaan tunnille osallistujien on ehkä tavallista salijoogaa helpompi keskittyä vain omaan suoritukseen ja rentoutua. Oleellisempaa on se, miltä tuntuu kuin se, miltä näyttää. Järvellä ei myöskään ole peilejä ympärillä.

Lisäksi joogaajia hemmottelee kaunis luonto ja tilaakin on enemmän kuin joogasaleissa.

– Luonto ja vesi ympärillä tekevät sup-joogasta todellisen elämyksen, Pauhu toteaa.

Samaa mieltä on myös joogatunnille toista kertaa saapunut tamperelainen Jenni Kuisma.

– Kesä, vesi ja jooga yhdessä luovat tästä täydellisen combon. Kun en ensimmäisellä kerralla pudonnut, uskalsin tulla tänne tänään uudelleen. Tämä on kokonaisvaltaista kehonhuoltoa, Kuisma kertoo.

Karppisten yritys on Lempäälässä ainoa, joka tarjoaa sup-lautailijoille ryhmätunteja.

– Lautavuokrausta saattaa olla muuallakin, mutta monet ovat tulleet kysymään, saavatko he osallistua tunneillemme omilla laudoillaan. Ei suppailu ole niin kivaa yksin kuin yhdessä, Kaija-Leena Karppinen kiteyttää.

Annika Eronen

Veikko Haavisto on harrastanut astanga-joogaa muutaman vuoden ja saapui nyt kokeilemaan joogaa sup-laudan päällä. Ennen vesille lähtöä säädetään melan pituus sopivaksi. Kuva: Annika Eronen

 

Jooga onnistuu sup-laudan päällä mainiosti. Kuva: Kaija-Leena Karppinen

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?