Lempääläläiset Erik ja Tanja Kolkka ovat rakastaneet toisiaan lähes 60 vuotta.

Erik ja Tanja Kolkka ovat olleet naimisissa 57 vuotta: ”Ei ole tullut tarvetta vaihtaa.”

Erik vitsailee, että yksi suukko päivässä riittää. Kylki kyljessä voi kuitenkin istua useamminkin. Kuva: Ida Nieminen

1950-luvun lopulla Erik Kolkka halusi opetella puhumaan saksaa. Hän aikoi lähteä keväällä opiskelukavereidensa kanssa Hampuriin juhlistamaan valmistumista teknillisestä koulusta, joten kielitaidon kartuttaminen tuli tarpeeseen.

Porin työväenopistossa Erik kiinnitti huomionsa johonkin aivan muuhun kuin saksan saloihin. Hänen edessään nimittäin istui Tanja, kiharatukkainen nuori nainen, jonka korvia Erik katseli tunneilla. Saksan opiskeleminen unohtui, kun nuoret tutustuivat toisiinsa.

– Emme vieläkään osaa saksaa kovin hyvin, Erik myhäilee.

Asiat etenivät nopeasti, sillä nuoripari lähti jo toiselta saksan tunnilta yhdessä pois. He tapailivat koko syksyn, kunnes joulun alla syntyi ajatus kihlautumisesta.

Erik ei halunnut ostaa sormuksia velaksi, joten hän kävi tienaamassa niihin rahat joululomalla. Tammikuussa, alle puolen vuoden tuntemisen jälkeen, Erik ja Tanja kihlautuivat.

 

Erik ja Tanja Kolkka ovat olleet naimisissa 57 vuotta. Se on pitkä aika Suomessa, jossa yli kolmasosa avioliitoista päättyy eroon.

– Olemme pysyneet näin pitkään yhdessä, koska ei ole tullut tarvetta vaihtaa. Meidän välillämme on sellainen yhteenkuuluvaisuuden tunne, Tanja sanoo.

Kolkat avioituivat vaatimattomasti tuomarin edessä toukokuun 7. päivänä vuonna 1960.

– Kumpikaan meistä ei halunnut isoja häitä. Äiti oli vähän loukkaantunut, kun ei saanut järjestää häitä, Tanja muistelee.

Tanja löysi hiljattain vanhojen papereiden seasta laskun avioparin hääyöstä, jonka he viettivät Raumalla hotelli Raumanlinnassa. Sinne ajettiin lainatulla Volkswagenilla.

Aviopari muutti pian vihkimisen jälkeen Tampereelle Erikin töiden perässä. Heidän ensimmäinen tyttärensä syntyi 1960 ja toinen vuonna 1962. Tanja hoiti lapsia kotona, koska subjektiivista päivähoito-oikeutta ei vielä ollut.  Erik puolestaan teki kovasti töitä rakennusalalla.

Pian perhe pakkasi jälleen tavaransa ja lähti takaisin Poriin asumaan Tanjan vanhempien yläkertaan.

– Ennen kierrettiin ympäri Suomea töiden perässä, Erik toteaa.

Erik ja Tanja kävivät ottamassa hääkuvan valokuvaamossa. Kuva: Ida Nieminen

Ei mennyt kauan, kun Erik muutti yksin Viialaan valvomaan lyseon rakentamista. Perhe seurasi perässä puolen vuoden kuluttua, ja koukkaus Viialaan kesti lopulta 15 vuotta.

Vuonna 1967 maailmaan saapui avioparin kolmas tytär, jonka kanssa Tanja vietti vielä monta vuotta kotona. Erik muistelee, että oli ihanaa tulla pitkän työpäivän jälkeen kotiin, kun siellä odotti ”iloinen rouva”.

Kolkat perustivat Viialaan yhdessä rakennusliikkeen, jossa he molemmiat työskentelivtä, kunnes lopettivat yrityksensä 10 vuoden jälkeen. He muuttivat Lempäälään, jossa ovat viihtyneet siitä asti.

Kolkat ovat tehneet aina kovasti töitä. Tanja opiskeli lasten synnyttyä rakennuspiirtäjäksi ja ehti juuri opetella hyödyntämään tietokonetta työssään. Hän joutui kuitenkin jäämään eläkkeelle ennenaikaisesti 1990-luvun laman takia. Erik puolestaan lopetti työt omassa konsulttifirmassaan vasta 75-vuotiaana.

– Kai minä sitten pidin työstäni niin paljon, hän pohtii.

Kolkkien elämä sujui leppoisasti Tampereentien varressa punatiilisessä omakotitalossa, jossa nuorin tytär varttui. Kaksi vanhinta lasta asuivat myös Lempäälässä ennen kuin muuttivat muualle Suomeen.

Pitkän avioliiton salaisuus on Tanjan mukaan se, että vastoinkäymisiä on ollut, mutta niistä on aina selvitty yhdessä.

– Vaikeudet ovat yhdistäneet meitä. Usein liitto loppuu niihin, mutta meillä ei, hän sanoo.

– Eivät ihmiset ole aina samaa mieltä. Mielipiteiden erilaisuus on rikkaus, ja rakkaus on pitkämielinen, Erik lisää.

Kolkat päättivät muuttaa rivitaloon, kun vanha koti alkoi tuntua liian suurelta kahdelle ihmiselle. He pääsivät hyödyntämään rakennusalan osaamistaan, koska saivat itse vaikuttaa nykyisen kotinsa ratkaisuihin.

 

Kolkkien yhteiseloon on mahtunut työnteon lisäksi myös matkustelemista ja harrastuksia. He ovat käyneet yhdessä kaikissa Euroopan maissa ja Kiinassa. Mieleen ovat jääneet erityisesti vierailut Itä- ja Länsi-Saksaan sekä Islantiin.

– Islannissa uimme sinisessä laguunissa ja tilasimme drinkkejä, Erik kertoo.

Pariskunta ottaa eläkepäivistään kaiken ilon irti, vaikka matkusteleminen on jäänyt vähemmälle. Erik kuuluu Lions Clubiin, ja myös Tanja osallistuu kerhon toimintaan.

Lisäksi liikkuminen on ollut pariskunnalle aina tärkeä harrastus. He perustivat aikoinaan lempääläläisen Pyöräilyporukan yhdessä sen 10 muun jäsenen kanssa. Ryhmä on polkenut monta kertaa ulkomaille asti.

Kolkkien lapsenlapsista neljä on jo aikuisia, mutta heidän päiviään ilahduttavat usein viisivuotiaat pojat, joista toinen on heidän iltatähtenä syntynyt lapsenlapsensa ja toinen lapsenlapsenlapsensa.

– Lapset ja lapsenlapset vierailevat mielellään meidän mökillämme Tervajärvellä. Käymme siellä itse saunomassa pari kertaa viikossa, Tanja sanoo.

Vaikka Kolkat jättivät aikoinaan häiden järjestämisen väliin, he halusivat silti juhlistaa 40- ja 50-vuotishääpäiviään. He kilistelivät kummankin etapin kunniaksi pienimuotoisesti perheen kesken, koska suuret juhlat tuntuivat edelleen vieraalta ajatukselta.

Rakkaus on muuttanut muotoaan vuosikymmenien mukana, mutta yksi asia ei ole muuttunut.

– Me olemme edelleen romanttisia, Erik sanoo.

Hän ostaa Tanjalle jokaisena hääpäivänä sinisiä, punaisia tai oransseja freesioita. Morsiamen hääkimppu koottiin lähes 60 vuotta sitten niistä. Joskus Erik on hakenut kukkia Tampereelta saakka, kun niitä ei ole löytynyt Lempäälästä.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>