Explorer Belt on partiolaisten suuri salaisuuksien seikkailu

Mysteerimatka Unkariin oli Mikke Palvaselle tutkimusretki itseensä

Vaelluspari Niko ja Mikke Unkarin maalaismaisemissa. Kuva: Mikke Palvanen

Miltä tuntuisi huomata seisovansa vieraassa maassa tienpientareella tietämättä missä olet ja mistä löytyy seuraava yösija? Mukana ei olisi kännykkää, ei GPS-laitetta tai muita yhteyksiä ulkomaailmaan. Omia eväitä tai rahaakaan ei olisi.

Lempääläinen Mikke Palvanen, 21,  tietää. Hän osallistui tänä kesänä kuukauden mittaiselle Suomen partiolaisten järjestämälle Explorer Belt -vaellukselle Unkarissa. Se on mystisyyden verhoama matka, jonka ohjenuora kuuluu ”kaikki selviää aikanaan”. Matkan tarkoitus on tutustua maahan paikallisten keskellä perinteisestä turistimatkasta poikkeavilla tavoilla. Matkan aikana osallistujat vaeltavat pareittain 200 kilometriä kymmenessä päivässä.

Noin kymmenen vuotta partiota harrastanut Mikke Palvanen kuuli Explorers Beltistä ensi kertaa viime kesänä Finnjamboreella.

– Olen mainonnan uhri, hän naurahtaa. Salamyhkäinen tutkimusmatka ja seikkailureissu Unkariin kuulosti hänestä vastustamattomalta.

– Semmoinen ennalta-arvaamaton tekeminen kiinnostaa aina.

Aikuisena ja partionjohtajana on aina kaikesta perillä ja Mikke Palvanen vertaakin kokemusta ensimmäiseen sudenpenturetkeen.

Finnjamboreen jälkeen hän lähetti hakukirjeen, jossa hän vastasi perinteisiin kysymyksiin, kuten ”hauskin partiokommelluksesi” ja ”mitä haluat vaelluksen lisäksi kokea Unkarissa”. Lisäksi hakemuksessa tiedusteltiin vähemmän tavanomaisia asioita, kuten kuinka nopeasti hakija ratkaisee Rubikin kuution, mitä mieltä hän on kivistä, ja vieläkö on villihevosia? Ennakkotehtävänä hakijoiden piti lähettää kuva itsetehdystä paprikasta. Mikke Palvanen muotoili omansa Legoista.

Koko joukko partiolaisia matkalla. Kuva: Mikke Palvanen

28. kesäkuuta neljänkymmenen hengen porukka lähti matkaan. 32 vaelluksen suorittajaa oli jaettu pareiksi ja heidät jätettiin vaellukselle eri lähtöpisteisiin. Pareille jaettiin kirjekuoret, joissa oli muun muassa koko Unkarin kartta, hieman rahaa ja projektitehtäviä matkan varrelle.

No, mitä pyörii mielessä, kun seisoo tuntemattomassa paikassa vailla tietoa seuraavasta ateriasta tai nukkumapaikasta?

– Mihin tässä on ryhdytty? Mikke Palvanen kertoo.

Se ajatus katosi kuitenkin nopeasti, sillä etenemään piti lähteä. Aluksi he selvittivät sijaintinsa bussipysäkin ja ohi ajaneen pyöräilijän avulla. Sitten oli vuorossa ensimmäinen iso päätös. Kumpaan suuntaan he lähtisivät kävelemään? Suunta valittiin yhdessä ja vaellus alkoi. Yhdeksästä yöstä he viettivät seitsemän paikallisten luona ja kaksi teltassa.

– Matkan varrella oli niin uskomattomia sattumuksia, ettei voisi ajatellakaan miten hyvin kaikki voi mennä.

He saivat apua, kun menivät rohkeasti sitä pyytämään ja luottivat ihmisten avuliaisuuteen. Aina ei yhteistä kieltäkään löytynyt, mutta siitä huolimatta asiat saatiin selvitettyä. Mikke Palvanen kertoo, että Unkarissa partioliike ei ole niin tunnettu kuin monessa muussa maassa, joten kulkijoiden piti hieman tavallista enemmän selvittää keitä he ovat.

Reissu oli Mikke Palvaselle varsinaista tunteiden vuoristorataa. Hän kertoo, että käveleminen 30-35 asteen helteessä painava rinkka selässä ja epävarmana tulevasta on stressaavaa. Hetkessä mieliala voi kuitenkin heittää täysin toiseen laitaan.

– Sitten tulee joku siisti kohtaaminen ja pääsee yöksi sisälle, suihkuun ja keskustelemaan paikallisten kanssa, Mikke Palvanen kertoo.

– Tutkimusmatka Unkariin oli yhtä lailla tutkimusmatka itseensä, hän jatkaa.

Mikke Palvasen yksi suosikkikohtaaminen tapahtui, kun he olivat poistumassa eräästä kylästä. Hän huomasi vaellusparinsa kanssa talon, jossa oli jotakin erilaista. Intuitio kertoi, että siellä kannattaa poiketa. Talossa oli meneillään lasten kesäleiri. Väsyneet vaeltajat saivat ruokaa, majapaikan ja pääsivät viettämään aikaa leiriläisten kanssa. Päivän rasitukset ja rakot jaloissa unohtuivat, kun yhteinen jalkapallopeli starttasi.

Parasta matkassa olivat Mikke Palvasen mukaan nimenomaan ihmiskohtaktit.

– Miten avuliaita ja siistejä ihmisiä voi tavata, kun on avoin ja nöyrän kiinnostuneella asenteella.

Vaelluksen jälkeen tuomaristo arvioi suorituksen ja myöntävät sen hyväksytysti suorittaneille Explorer Belt -vyömerkin. Erityisen ansiokkaasta suorituksesta voi saada ehdan Explorer Belt -vyön. Vyömerkkien ja vöiden luovutus tapahtui juhlaillallisella. Sen jälkeen Unkariin tutustuminen jatkui yhdessä kiertäen. Mikke Palvanen kertoo, että koko 40 hengen porukalla oli hyvä Explorer Belt -henki ja he hitsautuivat yhteen. Unkarin paahtavan auringon alla solmittiin varmasti elämänmittaisia ystävyyssuhteita.

Mikke Palvasen kesästä kuukausi vierähti Unkarissa. Hän aikoo hakea Explorer Beltin johtajistoon ja toiveissa on päästä järjestämään seuraavaa matkaa. Kuva: Katariina Onnela

 

Explorer Belt

  • Suomen Partiolaisten Explorer Belt -kilta järjestää kuukauden kestävän matkan kahden vuoden välein eri kohdemaissa.
  • Suomalainen Explorer Belt sai alkunsa 1980 -luvun alkuvuosina.
  • Explorer Belt on tarkoitettu 16–26 -vuotiaille partiolaisille.
  • Vaellukselle voi osallistua vain kerran. Sen jälkeen voi hakea matkan johtajistoon.
  • Suomessa Explorer Beltin järjestää aina edelisen matkan osallistujista koottu johtajisto.

 

Kommentit (3)

  1. bryan taylor

    so great to read. I was part of the first group to bring British scouts to Finland on an Explorer Belt in 1982. After that we organised joint Finnish/British Explorer Belt expeditions to Austria and Ireland. I have lived in Finland since 2000, but have not heard much of any Explorer Belt expeditions for a long time. This was a wonderful reminder, and great to know that the story continues. It is a rich tradition! 🙂

    • Bob "Jakke" Abspoel

      Tutustuin Bryan:iin ja englantilaisiin vuonna 1982 ja olin mukana Itävallassa. Hieno juttu, että EB jatkuu ja onneksi olkoon Nikolle, Mikkelle ja muille osanottajille!

  2. Carl-Magnus "Calce" Cedercreutz

    Hienoa kuulla että Unkarissa käytiin ja että perinne elää. Vastasin ensimmäisestä täysin suomalaisvoimin toteutetusta EB:stä Irlantiin 86 ja tuomaristosta Ontariossa 89.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?