Pelastuslaitoksen ja ja yrityksen yhteistyö paranee harjoituksessa

Onnettomuusharjoitus Kiillolla

Vesitykki ampuu palokohteeseen sammutusvettä nostolavalta. Kuva: Erkki Koivisto

Sääksjärveläiset saavat olla suhteellisen luottavaisin mielin; turvatekijät otetaan Kiilto Oy:n kemiantehtaalla vakavasti. Riskit tiedostetaan. Onnettomuuksien  varalta yhtiön Lempäälän tuotantolaitoksella harjoitellaan isosti aina kolmen vuoden välein. Pienempiä harjoituksia omalla tehdaspalokunnalla on vielä tiheämmin.

Tarkoituksena on harjoittaa henkilökuntaa toimimaan onnettomuustilanteissa, harjoituttaa palo- ja ensiapuryhmää sekä seurata, miten hyvin viestintä pelaa ja yhteistoiminta sujuu Kiillon ja pelastuslaitoksen välillä.

Kahden vilkkaan liikenneväylän, moottoritien ja Tampereentien välisellä kaistaleella sijaitsevalla kemianlaitoksella harjoiteltiin viimeksi keskiviikkona 20. syyskuuta. Sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta testattiin todentuntuisella harjoitusskenaariolla, jossa helposti syttyvän, palavan nesteen vinyyliasetaattimonomeerin säiliö vuotaa valuma-altaaseen ja syttyy palamaan, koska se saa kipinän säiliöauton viallisesta maadoitusjohdosta. Säiliöauto on tuonut raaka-aineen hetkeä aikaisemmin rutiininomaisesti Rauman satamasta säiliövarastosta.

– Syttyvässä muodossa olevasta vinyyliasetaattimonomeeristä tehdään polymerointilaitoksessa liimojen sideaineita. Tehtaalle siirrettävät sideaineet eivät enää ole syttymisherkkiä, sanoo tarkalla silmällä harjoituksen sujumista tarkkailijana seurannut Kiilto Oy:n varatoimitusjohtaja Mikko Viljanmaa.

Hän katsahtaa korkealla liehuvaan tuulipussiin.

– Meillä tuulee yleensä vastakkaiseen suuntaan, mutta nyt tuulen suunta on tässä harjoituksessa lännestä eli monomeerivarastolta lähettämön suuntaan.

Kari Nieminen kuuluu vuosittain harjoittelevaan Kiillon tehdaspalokuntaan. Kuva: Erkki Koivisto

Onnettomuus tapahtuu keskellä kirkasta päivää. Tasan kello 12.15 Kiillon hälytyssummeri pärähtää soimaan. Ääni ei ulkoalueilla kuullosta kovin äänekkäältä, mutta hälytyssignaali soi viitisen minuuttia. Paloilmoitinta on painanut tulipalon syttymisen yhteydessä palovammoja saanut säiliöauton kuljettaja.

Sireenin soidessa väkeä alkaa saapua sisätiloista ennalta merkityille kokoontumispaikoilleen. Kiillon omaa tehdaspalokuntaa rientää tehtäviinsä muutamassa minuutissa.

Tulipalo aiheuttaa voimakkaan lämpösäteilyn ja savunmuodostuksen ympäristöön. Sata neliömetriä on myrkyllisenä liekkimerenä. Kello 12.22 pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö, sammutusauto saapuu paikalle kuten kuuluukin tuulen alapuolelta. Harjoitukseen kuuluu, että muuntamolla työskennelleet ovat saaneet palovammoja. Jotkut joutuvat paniikkiin. Polymerointilaitos evakuoidaan ja ajetaan kuvaannollisesti alas. Voimakkaan lämpösäteilyn ja savun muodostuksen vuoksi tapauksesta lähetettäisiin ilmoille todennäköisesti vaaratiedote.

– Oikeassa tilanteessa Tampereentien liikenne jouduttaisiin katkaisemaan, sanoo tehdaspalokuntaan kuuluva Kari Nieminen.

Harjoitus huipentuu, kun palavan nesteen sammutukseen käytetään asiaan kuuluvasti epäsuoraa vesisuihkua, ensin paloautosta ja sitten kello 12.44 alkaen järeästä vesitykistä nostolavalta.

 

Harjoituksen päätyttyä kootaan yhteen saadut kokemukset opiksi vastaisen varalle.

– Tällainen harjoitus on aina todella hyvä, koska se tuo esiin monia käytännön asioita onnettomuustilanteeseen liittyen, joita on vaikea hahmottaa muutoin, sanoo Mikko Viljanmaa.

Hän näkee, että pelastuslaitoksen ja yrityksen yhteistyö paranee harjoituksessa ja molemmat oppivat toisiltaan toimintatapoja Kiillolla tapahtuvaan tilanteeseen liittyen.

Harjoituksessa oli mukana myös ulkopuolisia tarkkailijoita niin pelastuslaitokselta, vakuutusyhtiöltä ja Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes).

– Tarkkailijoilta tuli kehittävää palautetta niin toimintaan kuin mahdollisiin turvallisuusinvestointeihin liittyen. Onnettomuusskenaario oli erittäin haastava, mutta mielestäni sisäinen toimintamme ja yhteistyö viranomaisten kanssa sujui yleisellä tasolla oikein hyvin.

Kehittämiskohteita löytyi, mikä kuuluukin onnistuneeseen harjoitukseen.

– Kokonaistilannekuvan hallinta ja sen mukainen toiminta näin haastavassa onnettomuudessa on vaikeaa. Esimerkiksi loukkaantuneiden pelastaminen kesti kauan, koska viesti ei välittynyt kaikilta osin pelastustoiminnan johdolle, sanoo Mikko Viljanmaa.

HEI, LÖYSIT TIMANTIN!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.

Uusi käyttäjä, luo itsellesi tunnukset, niin pääset aloittamaan ilmaisen kokeilujakson.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>