Aimalan kirkko Suomessa vai Itämaassa?

Luonnontieteellisestikin on nyt vahvistettu, että ruumishaudat, jotka toukokuussa kaivettiin esiin Nurmella, ovat noin 1300-luvulta. Kristilliset haudat merkitsevät kirkkoa vierellä eli perimätieto Aimalan kirkosta on totta.

Tuula Petäkoski-Hult ja Mikko Tappura Lempäälästä miettivät arkeologi Juha Ruohosen (oik.) kanssa, miten jatkokaivauksia voisi rahoittaa. Myytäisiinkö kopioita löytyneestä rautanaulasta? Kuva: Riitta Mäkinen

Lempäälän keskiaikaseminaarin 70 hengen osanottajajoukko kuunteli 30. syyskuuta miltei henkeä pidättäen arkeologi Juha Ruohosen raporttia. Löydöt kertoivat paljon jo tuoreeltaan, mutta radiohiiliajoitus tuotti ikähaarukan kahdelle luunäytteelle sekä varhaisemmalle, viikinkiaikaiselle esinesirulle.

– Aimalan koskemattomuus tekee sen lähes ainutlaatuiseksi tutkimuskohteeksi, kertoi Ruohonen. Yleensä uusi kirkko on rakennettu vanhan paikalle, mikä on sekoittanut kerrostumat, mutta täällä, kun pintamaa poistettiin, oltiin suoraan 1300–1400 -luvuilla.

Jos tutkimuksia päästään jatkamaan, voidaan tehdä päätelmiä muun muassa varhaisesta seurakuntarakenteesta. Merkitsikö Aimalan hirsikirkko Pirkkalan alaista Lempäälän-Vesilahden kappeliseurakuntaa? Jo 1346 kyllä mainitaan Vesilahden seurakunta.

Näillä näytteillä vahvistettiin Upsalassa hautojen keskiaikaisuus ja että samaan paikkaan piiloutuu vanhempaakin esineistöä. Kuva: Riitta Mäkinen

Suomi on käsite, josta on monenlaisia tulkintoja. Vanha ajatus, että muinainen Suomi joutui ensin Ruotsin, sitten Venäjän alaiseksi, kunnes itsenäistyi, on hylätty. Historioitsijat ovat muistuttaneet, että Ruotsissa Pohjanlahden takaisia alueita kutsuttiin ensin vain Itämaiksi, ja että suomalainen kansallistunne heräsi täällä vasta 1800-luvulla. Dos. Raisa Toivo kuitenkin selosti, että näkökulmasta riippuen Suomi jo varhain nähtiin kokonaisuutena – tai tosiaan vain itäisinä lääneinä. Tohtori Mikko Heikkilä tulkitsi perimätietoa Suomen suojeluspyhimyksestä Henrikistä. Kuultiin myös että suomea käytettiin kirkoissa jo katolisella ajalla. Reformaatio ja kirjapainotaito panivat liikkeelle suomenkielisen kirjallisuuden, jota tohtori Tuija Laine esitteli. Seminaarin pohjusti ja päätti lempääläinen dos. Ilkka Mäkinen.

Birgitta-viikkoja vietetään Lempäälässä joka toinen vuosi. Keskiaikamarkkinoiden ohella kohokohtia on aina keskiaikaa tutkijavoimin

Seminaarin yllätysnumero oli “Suomen ensimmäinen kansallislaulu” eli Pyhän Henrikin hymni kanttoreiden Jenni Urposen ja Kaisa Naukkarisen ja osin yleisönkin voimin. Kuva: Riitta Mäkinen

valottava yleisötilaisuus.

Teksti: Riitta Mäkinen
Kuva: Riitta Mäkinen

 

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>