Olisiko mahdollista saada kanavanvartijan taloon elämää?

Lempäälän kunnan maanantaina 11. syyskuuta järjestämässä kuntalaisten avoimessa keskustelutilaisuudessa visioitiin, miltä Lempäälän halutaan näyttävän vuonna 2025. Tilaisuudessa esiteltiin kunnanvaltuuston alustavasti hahmottelemat Lempäälän neljä tulevaisuuskuvaa, joiden pohjalta tarkoituksena on innostaa kuntalaisia tuomaan esiin omat ideansa ja toiveensa.

– Haluamme luoda yhdessä koko yhteisön kanssa uutta Lempäälää, kannusti kunnanjohtaja Heidi Rämö.

Lempäälän keskustaa kehitetään. Hankkeilla on Nova Lempäälä kaikenikäisten kohtaamispaikaksi. ja kuntakeskuksen elinvoimaisuuden kasvattamiseksi. Kuntakeskuksen kehittämisellä pyritään luomaan Lempäälän keskustan alueelle omaa, ainutlaatuista identiteettiä, mutta mihin unohtui kanava? Lempäälän keskustan tuntumassa oleva kanavan seutu loistaa pitkälti poissaolollaan sekä nyky-Lempäälässä että sen tulevaisuuden keskustavisioissa.

Lempäälän keskusta on saaressa ja Lempäälä on kanavapaikkakunta. Monella kanavapaikkakunnalla kanavan seutu on matkailun ja viihtymisen solmukohta kesäkahviloineen, tanssilavoineen, kioskeineen ja hotelleineen. Lempäälän kanavalla elämä näkyy lähinnä Hopealinjan kauttakulkupaikkana ja huviveneiden suluttautumisina.

Lempäälän kunnanvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajat jakavat yhteisen näkemyksen, että myös kanavan seudulle voisi mahdollisesti herätellä aiempaa enemmän toimintaa, nyt kun kunnan uusi yläkoulu toteutetaan entisen lukion tilalle. Entisen Merenkulkulaitoksen ja nyt Liikenneviraston hallussa olevien kiinteistöjen hankkimisesta kunnan  käyttöön ei ole käyty neuvotteluja.

 

Heikki Hakala (kok.) on sitä mieltä, että kunta voisi käydä neuvotteluja tyhjillään olevan, entisen kanavanvartijan rakennuksen käytöstä. Koko rannan kehitystä on hänen mukaansa suunniteltukin useasti, mutta kiinteistöistä ei ole neuvoteltu.

– Vaihtoehtoja voi olla itse organisoida toimintaa tai vuokrata sopivalle toiminnanharjoittajalle.

Hakalan mukaan koko kanavan rannan, matkailun ja vesistön kehittäminen on tärkeää.

– Rannan kehittäminen täytyy tapahtua pikkuhiljaa, koska yksikään yritys ei lähde mukaan, jos asiakkaita ei käy tarpeeksi alueella. Kahvila Siiri on hyvä esimerkki siitä, että ihmisiä saadaan liikkeelle ja toiminta vakiintuu. Toisena esimerkkinä on

jäätelökioski Myllyrannassa. Pikku hiljaa tämä tapahtuu, joka vuosi lisätään jotain tapahtumaa.

 

Tuula Petäkoski-Hultin (sd.) mukaan joutokäytöllä olevat idylliset rakennukset ovat rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita ja siksi säilytettäviä. Kanavanvartijan talo on ulkoasultaan Museoviraston suojelema.

– Rakennukset voisivat sopia matkailu- ja virkistyspalveluja tuottavien yritysten tai yhdistysten käyttöön. Hyvä olisi, jos toimija voisi tehdä yhteistyösopimuksen suoraan nykyisen omistajan kanssa. Kunta voi olla mukana neuvotteluissa mahdollisen toimijan tai vuokralaisen tukena. Kunnan ei pidä hankkia omistukseensa kiinteistöjä, joita se itse tarvitse järjestäessään tai tuottaessaan kuntalaisille julkisia palveluja.

Kun kunnan uutta yläkoulua lähdetään suunnittelemaan, on Petäkoski-Hultin mukaan kanavanrannan tulevaisuudesta on hyvä keskustella ranta-aluetta hallinnoivien ja omistavien tahojen kanssa.

– Joitakin yhteisiä intressejä voi olla löydettävissä. Yhtenä ideana tulee mieleen opiskelijoiden kesätyöllistymistä edistävät ehdotukset vaikkapa kesäkahvilatoiminta Vesilahden aittakahvilan malliin.

Tuula Petäkoski-Hult muistaa runsaasti yleisöä ja osallistujia keränneet kanavajuhlat.

– Nyt puhutaan paljon yhteisöllisyydestä ja yhdessä tekemisestä. Ehkä uudistetuille kanavajuhlille voisi olla kysyntää.

Idea vesillä liikkumistapahtumasta on mainittu vammaisurheilijoiden keskuudessa. Tapahtuma sopisi Myllyrannan puolelle ja voisihan vastarannallekin kehittää tuona päivänä jonkin toiminnon, esim. rannalta rannalle viestin soutaen tai meloen. Satamatoimintoja on toivottu kanavan läheisyyteen. Samoin polttoaineen tankkausmahdollisuutta. Kumppaniksi tarvittaisiin yksityinen toimija, jolla olisi taloudellista vastuuta ja mielenkiintoa.

Hopealinjan päätös vähentää laivaliikennettä Tampereen ja Hämeenlinnan välillä tuo Petäkoski-Hultin mukaan mahdollisesti mahdollisuuksia uusille, yksityisille toimijoille.

– Tärkeää olisi myös se, nykyistä vilkkaammasta vesistöliikenteestä ja rantatoiminnoista keskustan kaupat ja toimijat saisivat uutta asiakaskuntaa.

 

Keskustan ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja  Juha Kuisman mukaan kunnan kannattaisi ilman muuta hankkia sekä ns. kanavanvartijan talon kiinteistö että Turuntien itäpuolella oleva ns. uittoyhdistyksen alue kanavan yläpäässä.

– Kanavan yläpäässä olevalle alueelle on ainakin joskus kuntakehittämisen suunnitelmissa ajateltu kerrostaloja siten, että veneellä pääsisi suoraan  niiden nousuportaan ääreen. Kanavanvartijan talo on muistini mukaan suojeltu, mutta uudisrakentamista voisi ajatella kanavan länsipään rantaan niin lähelle sitä kuin mahdollista.

– Hankaluus syntyy kanava-alueen liioitelluista varovaisuussäännöistä, joissa kärjistäen sanottuna  oletetaan, että matkan vedestä luvalliselle oleskelualueelle pitää olla  niin pitkä, ettei juopunut pysty kierittämään itseään vetee. Säännöt kanava-alueella ovat toiset kuin normaalissa järvenrannassa, Kuisma muistuttaa.

Hän muistelee, että seitsemän vuotta sitten kunnalla ja merenkulkulaitoksella oli kontakti asiaa koskien.

– Silloin kanavan yläpäätä koskeva kaavoitus oli kesken ja valtio jäi odottamaan tilannetta.  Koko entisen lukion alueen kehittäminen odotti lukiorakennusta koskevaa kunnanvaltuuston päätöstä. Jos kolmas yläkoulu olisi tullut toisaalle, olisi arvokkaan alueen kehittämistä ryhdytty varmasti erikseen pohtimaan. Yläkoulun sijoittaminen vanhan lukion paikalle tavallaan vei mahdollisuuden repäiseviin kehittämisideoihin.

Henkilökohtaisesti Kuisma kannattaa, että kunta suunnittelee, sopii ja rakentaa koko keskustasaarta kiertävän polun.

– Hanke voi viedä sata vuotta, mutta sitä on koko ajan vietävä eteenpäin. Tuollainen rantapolku hyödyntää vesistömaisemaa kaikkien asukkaiden hyväksi.

Kuisman mukaan kanavan yläpuolisessa, Vanajan vesistön puoleisessa päässä sopisi olemaan pienvenesatama.

– Alapuolinen satama olisi Myllyrannassa. Jos kanavan yli tehtäisiin ”linnatuulimainen” kahvila-ravintola, voisi sen yhteydessä olla jalankulku Haljastennokkaan ja edelleen kävelysilta Hauralan puolelle. Vanhan lukion takana olevalle kentälle voisi sijoittaa useampikerroksisen, laajalti ikkunapintaa sisältävän rakennuksen, jossa olisi kuntosali, jumppasali sekä isojen tilaisuuksien monikäyttösali.

 

Kirsi Kallion (ps.) mukaan perussuomalaisten ryhmässä mielipiteet kanavan alueen kiinteistöjen hankinnasta eroavat.

– Yksi pitää kanavan vartta vaarallisena lapsiperheille. Itse ajattelen, että sitä voisi lähteä kehittämään Turun Aurajoki-tyyppisenä kehityshankkeena. Alue ei ilmeisesti kuitenkaan ole ollut myynnissä.

Kallion mukaan nyt, kun uusi yläkoulu entisen lukion paikalle toteutetaan, olisi samalla paikallaan ottaa myös kanavan koulun puoleinen ranta haltuun.

– Kaikkia kuntalaisia hyödyntävä olisi esimerkiksi kävely- tai kuntoilureitti kanavan vartta pitkin. Sen

varrella voisi olla ulkoliikuntapuisto. Tampereentie puoleiselle rannalle voisi olla mahdollista sijoittaa kahvila sekä veneilijöiden tankkauspiste.

 

Tiina Wesslinin (vihr.) mukaan hieno ja arvokas paikka on hyvä säilyttää kaikkien kuntalaisten käytössä.

– Ensin olisi hyvä toteuttaa keskustan ydinkorttelit ja yläkoulu ja ehkä sen jälkeen pohtia tuota kanavan aluetta laajemmin. Alue on tällä hetkellä hieman syrjässä, joten on mahdollista, että palveluille ei olisi tarpeeksi käyttäjiä. Ehkä kannattaisi ennemmin panostaa esimerkiksi Myllyrantaan ja säilyttää ainakin tässä vaiheessa kanavan ranta ja pieni metsä-alue kuntalaisten vapaassa virkistyskäytössä.

 

Satu Kosolan (vas.) mukaan Hopealinja ja muut laivat voisivat pysähtyä hyvin Myllyrannassa. Palveluita siellä pitäisi kehittää, niin veneilijöille kuin muille.

– Vanhojen rakennusten säilyttämisen kannalla olen ehdottomasti. Jotain kesäkahvila- ja vastaavaa toimintaa niissä voisi järjestää. Arvostan myös avoimia rantoja. Eli asutusta ei pitäisi kaavoittaa liian lähelle rantaa. Lähivuosina kunnan on hyvä keskittyä keskustan kehittämiseen.