Vesilahden teille esitetään uusia peuravaara-alueita

Hirvieläinonnettomuuksien määrää pyritään vähentämään muun muassa kannan säätelyllä

Pirkanmaan ELY-keskukus on yhdessä Satakunnan ja Hämeen Riistakeskuksen sekä alueellisten riistanhoitoyhdistysten kanssa laatinut hirvieläinonnettomuuksien vähentämissuunnitelman. Suunnitelma pitää sisällään noin kaksisataa toimenpidettä, joilla hirvieläinonnettomuuksia Pirkanmaan tieliikenteessä voidaan vähentää.

Suurimmaksi yksittäiseksi toimeksi selvityksessä mainitaan eläinkannan suunnitelmallinen säätely. Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksen arvio jahtikauden 2016 jälkeen oli, että hirvikantaan jäi 237 hirveä 115 saalishirven jälkeen. Valkohäntäpeurakanta taas arvioitiin 1508 metsästetyn yksilön jälkeen 2015 yksilöksi.

Hirvieläinonnettomuuksia pyritään vähentämään kannan säätelyn lisäksi varoittamalla, raivaamalla tienvarsia, alentamalla nopeusrajoituksia ja rakentamalla riista-aitoja. Tiehankkeiden yhteydessä rakennettavat eritasoratkaisut, riistasillat ja alikulut helpottavat kaikkien metsän eläinten liikkumista. Onnettomuuksien ennaltaehkäisemiseksi on aiemmin kokeiltu muun muassa hajukarkotteita, tienvarsille asetettavia heijastuspeilejä ja jälkivalonauhoja, mutta niitä keinoja ei ole todettu kovin tehokkaiksi.

Suunnitelmassa ehdotetaan uusiksi peuravaara-alueiksi kymmentä kohdetta. Mukana ovat tie 301 Kurala–Vesilahti, tie 2986 Krääkkiö–Toivola ja tie 2992 Tottijärvi–Kurala.

Vuonna 2015 Pirkanmaan maanteillä tilastoitiin 117 hirvionnettomuutta ja 535 peuraonnettomuutta. Todellisuudessa peuraonnettomuuksien määrä on paljon suurempi. Syksystä 2015 lähtien poliisi ei ole käynyt peuraonnettomuuspaikoilla, jos niissä ei ole tapahtunut henkilövahinkoja.

Valkohäntäpeurakanta on Lempäälän seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella selvästi muuta Pirkanmaata korkeampi. Toiseksi eniten valkohäntäpeuroja on Punkalaitumen riistanhoitoyhdstyksen alueella. Muilla riistanhoitoyhdistyksillä määrät liikkuvat sadoissa, kun näillä kahdella ne ovat tuhansissa.

Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu eniten syksyllä pimeän aikaan. Eniten hirvikolareita tapahtuu syys-lokakuussa. Riskialttein kellonaika on kuudelta illalla. Peurakolarin todennäköisyys taas on selkeästi suurin marraskuussa. Niitä tapahtuu eniten aamuseitsemältä. Suurin riski hirvieläinkolariin on siis aamu- ja iltahämärässä.

Riski törmätä hirvieläimeen kasvaa riista-aitojen aukko- ja päättymiskohdissa sekä riista-aitajakson liittymäalueella, josta eläin saattaa päätyä tiealueelle aidassa olevan aukon tai rikkoutuneen aidan kohdalta. Eniten hirvi- ja peurakolareita tapahtuu päätieverkolla nopeusrajoitusalueella, joka on 80 kilometriä tunnissa.

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?