Huoli pois aikuinen, levun ja snäpin voi ymmärtää

Keskustelu on avain lasten ja nuorten mediakasvattamiseen

Pauliina Mäkelä on nimetty muun muassa Suomen ensimmäiseksi Twitter-kuningattareksi. Vesilahdessa hän perehdytti ensin lapsia ja sitten vanhempia sosiaalisen median saloihin. Kuva: Katariina Onnela

Vesilahden alakoululaisten vanhemmille järjestettiin 11. lokakuuta some-vanhempainilta. Kirkonkylän koulun vanhempaintoimikunnan ja Narvan sekä Ylämäen vanhempainyhdistysten järjestämässä tilaisuudessa puhui sosiaalisen median kouluttaja Pauliina Mäkelä Kinda Oy:stä. Aiemmin samana päivänä hän kävi puhumassa samasta aiheesta Vesilahden alakoululaisille.

Sosiaalisen median palvelut menevät eteenpäin niin nopeasti, että monilla vanhemmilla on vaikeuksia pysyä perässä. Pauliina Mäkelä totesi, että ainoa keino kartalla pysymiseen on keskusteleminen.

– 0–18 -vuotiaiden lasten kanssa pitää olla ja niiden kanssa jutella. Siihen ei ole mitään oikopolkua, miten sä sen asian ratkaiset, hän neuvoo ja toteaa, että mitä nuorempana sen aloittaa, sitä helpompaa se on vanhempana. Kuitenkin aina on hyvä päivä aloittaa.

– Kyllä tätä voi ymmärtää, Pauliina Mäkelä rohkaisee vanhempia.

– Eihän se mediakasvattaminen ole mitään muuta kuin kasvattamista media-asioissa. Se on läsnäoloa ja kohtaamista sen lapsen kanssa. Ei sitä kasvattamista siirretä sinne pelikoneelle tai sille televisio-ohjelmalle.

Mediakasvatusta on se, että lapsen ja nuoren kasvamista median parissa tuetaan.

– Tarkoitus on sen oman ja muiden antaman mediakasvatuksen avulla saada lapsi ja nuori ymmärtää mitä sisältöjä hän sieltä mediasta saa. Että hän osaa analysoida ja tulkita.

Kaikkein nuorimmilta netinkäyttäjiltä analysointi ja tulkinta eivät kuitenkaan vielä luonnistu.

– Seitsemänvuotias menee Youtubeen katsomaan Muumi-videoita ja yhtäkkiä sieltä tuleekin jotain ihan muuta. Siksi pitää vanhemman olla siinä mukana.

Netissä lapsille ja nuorille on tärkeää yhteydenpito ystäviin. Erityisesti yläkoululaisille ja sitä vanhemmille kaikki kaikessa ovat ystävät.

– Siitä puhelimesta ei luovuta, kun lähdetään mökille. Eikä siitä puhelimesta luovuta missään tilanteessa, koska muuten sä kadotat sen yhteyden sun kavereihin.

Uusia sosiaalisen median palveluita syntyy jatkuvasti. Tällä hetkellä yksi suosituimmista on Snapchat (toinen vasemmalta).

Yhteydenpidon lisäksi netissä muun muassa fanitetaan, opiskellaan, pelataan, etsitään tietoa, katsotaan ohjelmia, seurataan livetuloksia ja uutisia, kuunnellaan musiikkia, katsotaan videoita ja tehdään videoita. Netti on tämän päivän lapsille ja nuorille tapa ilmaista itseään.

– Kun netissä tehdään asioita, se tuo mukanaan vapauden. Mutta samalla se tuo sen vastuun. Se pitää opettaa myös nuorille ja lapsille, Pauliina Mäkelä toteaa.

Hän korosti esimerkin näyttämisen tärkeyttä nettikäyttäytymisessä.

– Kun sä siellä kuuntelet, komentoit, tuotat, nautit, analysoit, keskustelet, kulutat, toimit julkisesti, arvioit, otat kantaa, niin voi kun me muistettaisiin kaikki, kaiken ikäiset, että välillä jätetään väliin. Älä kommentoi! Älä mene pikku punaviineissä kirjoittamaan jotain hauskaa Facebookiin. Älä kommentoi omalla naamalla sinne Iltalehden uutisiin. Ja sitten sanotaan, että kun ne lapset eivät osaa käyttäytyä. Hei, katsotaan ensin vähän peiliin, että osataanko me käyttäytyä oikealla tavalla.

Vanhempainillassa puhuttivat muun muassa pelaaminen ja WhatsApp-sovellus. Jotta WhatsApp-sovelluksen käyttöön liittyvät ongelmat vähenisivät koulussa, neuvoo Pauliina Mäkelä laatimaan sovelluksen käyttöön yhteiset säännöt.

– Sovitaan, että kukaan ei laita kuvia sinne ja sitten, että on joku kellonaika, koska lopetetaan se viestiminen. Semmoinen voi antaa jo pientä ryhtiliikettä tilanteeseen, hän neuvoo.

Vanhempien lapsuusaikana kiertokirjeet olivat oikeita kirjeitä, mutta nyt ne ovat monen muun asian tavoin siirtyneet paperilta ja sähköpostista puhelimiin. WhatsApp-sovelluksessa kiertävät viestit eivät Pauliina Mäkelän mukaan ole mitään kevyttä hauskaa.

– Siellä saattaa lukea, että jos et laita eteenpäin, sä kuolet huomenna. Ja sitten se pieni lapsi pelästyy, että apua mitä mun pitää tehdä ja onko tämä totta? Sanoin heille tänään koulussa, että älkää laittako ketjukirjeitä enää eteenpäin siellä Whatsappissa, vaan näyttäkää sitä jollekin teidän vanhemmalle tai aikuiselle, jotta he tietävät siitä ja siitä voidaan puhua. Ei tämmöinen ole totta, ei se pidä paikkaansa.

Nettikiusaamistapauksissa Pauliina Mäkelä neuvoo, että kiusaamisviesteihin ei pidä vastata, kiusaajalle pitää laittaa esto ja hänen viestinsä pitää poistaa.

– Mikäli se ylittää tietyn kynnyksen, siitä pitää tehdä sähköinen rikosilmoitus poliisille, hän toteaa ja lisää, että tällaisessa tilanteessa viesteistä on syytä ottaa talteen kuvakaappaus.

Pelaamisessa on myös hyviä puolia

– Meidän lapset elävät medialapsuutta. Heillä on erilaisia pelejä, joiden parissa he viihtyvät. Ja aina, kun joku tubettaja tai joku hyvä Youtube-kanavan pitäjä kertoo jostain uudesta pelistä, niin sitten mennään sinne.

Pauliina Mäkelä kertoo, että digitaalinen pelaaminen aloitetaan noin kolmen neljän ikävuoden tietämillä. Isoveljen tai -siskon kintereillä pelien maailma saattaa tulla tutuksi jo nuorempana. Siksi hän pitää tärkeänä, että mediakasvatuksesta puhuttaisiin jo ennen kouluikää.

– Itse asiassa mä sanoisin, että se pitäisi aloittaa neuvolassa. Ettei nämä asiat tulisi niin yllätyksenä.

Pelaamisesta tuodaan Pauliina Mäkelän mukaan usein esiin vain huonoja puolia.

– Peleissä on aina hyvät ja huonot puolet, niin kuin kaikessa muussakin. Hyvinä puolina esimerkiksi silmän ja käden koordinaatiokyky paranee, pelaaminen ruokkii mielikuvitusta, se herättää tunteita ja ajatuksia, ongelmaratkaisutaidot paranee ja voi heittäytyä ja haastaa itseään.

Pelaamalla lapset oppivat myös ryhmätyötaitoja ja kielitaito paranee. Kulttuurirajat ylittyvät ja stressin lievittäjänäkin pelit toimivat hyvin.

Mikä sitten on liiallista pelaamista?

– Jos se muu elämä rupeaa kärsimään. Terveys kärsimään, harrastukset, koulunkäynti, nukkuminen, syöminen. Joku rupeaa kärsimään. Se ei ikinä tee mitään muuta kuin vaan pelaa. Menee vuorokausirytmi sekaisin. Terveydentila heikkenee. Kyllä sitten täytyy puuttua siihen asiaan. Jos tulee voimakkaita negatiivisia tunnereaktioita, ja jos jätetään velvollisuudet hoitamatta ja ruvetaan peittelemään, että en mä nyt niin paljon pelaa ja tunnetaan syyllisyyttä. Ja jos se ei tunnu enää hauskalta ja mukavalta.

Pauliina Mäkelä korostaa, että pelaamisen sopiva määrä on jokaisella lapsella yksilöllinen.

Ikärajoja somessa

Pauliina Mäkelä kehottaa pitämään kiinni some-palveluiden ja pelien ikärajoista.

  • WhatsApp, 13 vuotta tai vanhempien luvalla.
  • Snapchat, 13 vuotta.
  • Instagram, 13 vuotta.
  • Youtube, 18 vuotta tai vanhempien luvalla 13 vuotta.
  • Jodel, 17 vuotta.
  • Musical.ly, 18 vuotta tai vanhempien luvalla 13 vuotta.

Peleissä käytetään PEGI-järjestelmää. PEGI-merkintä, joka tarkoittaa ikärajaa 3, 7, 12, 16 tai 18, esitetään pakkauksen etu- ja takakannessa. Merkintä antaa luotettavaa tietoa pelin sisällön soveltuvuudesta alaikäisille. Luokitus ei kerro pelin vaikeudesta tai sen pelaamiseen tarvittavista taidoista.

Pakkauksen kyljessä esitettävät sisältösymbolit kertovat tärkeimmät syyt, joiden takia peli on saanut tietyn luokituksen. Sisältösymboleja on kahdeksan: väkivalta, kiroilu, kauhu, huumeet, seksi, syrjintä, uhkapeli ja verkkopeli.

Pelien ikärajatietojen lähde: www.pegi.info.fi

* Levu tarkoittaa tasoa pelissä ja snäppi on some-palvelu Snapchat.

 

 

 

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>