Oikea viini ei synny marjoista tai omenoista – vaan viinirypäleistä

Lipon lappo – oman pihan roséta

 

Titta Eräniitty pullottaa ja hänen äitinsä Anja Kauppinen avittaa virtausta. Kuva: Erkki Koivisto

Hmm, väri viehkon rosa, vielä hieman samea. Tuoksu viinillinen, lempeä. Maku aromikas, pehmeän makea.

Tämä viini on selvästi etelärinteeltä.

Kasvihuoneissahan näitä on nähty, mutta Anja ja Kari Kauppisen pihalla Lipossa kasvaa ulkona ja ympäri vuoden taivasalla viihtyvä viiniköynnös, joka tuottaa satoa oikeaksi viiniksi asti. Kymmenisen vuotta paikallaan Lempäälässä kasvaneen kolmimetrisen köynnöksen rypäleistä pariskunta pullotti viime keskiviikkona ensimmäisen kerran koeluontoisesti viintä, roséta.

Navetan päädyssä – sen eteläisellä seinustalla – kasvavan köynnöksen lajikkeesta ei ole muuta tietoa kuin, että se on puolalainen. Anja Kauppinen toi villinä kasvaneen köynnöksen pienenä taimena aikoinaan Puolassa asuvan poikansa Timo Salon pihasta.

Titta Eräniitty ja hänen 10-vuotias Nekku-koiransa mittatikkuina köynnöksen juurella. Kuva: Erkki Koivisto

Alkujaan Anja Kauppinen Lempäälään istutetun taimen juuria talveksi havuilla suojasikin, muttei enää vuosiin. Oksat on kiinnitetty naruilla seinään kiinni.

Tämän vuoden sato jäi köynnöksestä poimimatta. Valtaosin tertut jäivät pieniksi eivätkä rypäleet ehtineet kunnolla kypsyä. Sato oli huono, aivan kuten isossa osassa viinintuotantoseutujakin.

On täällä joskus aiemminkin kotiviiniä tehty, marjoista tai omenoista, mutta nytpä pullotettiin kuitenkin ihan oikeaa viintä, sillä Anja Kauppinen oli ottanut köynnöksen edellisvuoden sadon talteen pakastimeensa. Ainokaisen viiniköynnöksen tuottamasta ja kylmäkäsitellystä 12 litran viinirypälesadosta kertyi 16 pullollista noin 13-prosenttista juomaa.

Vaikka pullotus tapahtuikin nyt syksyllä 2017, pulloissa on siis vuoden 2016 vuosikertaa.

Tämän vuoden sato jäi Lipossa niin pieneksi ja huonoksi, että se jäi korjaamatta. Kuva: Erkki Koivisto

– Täytyy oikein suunnitella etikettikin ja viinille nimi. Se voisi olla vaikka Lipon lappo, naureskelee pullotusoperaatiossa äitinsä apuna häärännyt Titta Eräniitty.

Sulaneet rypäleet survottiin, ja mäski laitettiin rusinoilla rikastettuna pussissa käymisastiaan, jossa se sai lämpimässä muhia lisäsokereineen ja viinihiivoinen kolmisen viikkoa. Käyminen

Tätäkö se ilmaston lämpeneminen teettää?
16 kolmen vartin pulloa eli 12 litraa viintä. Aika hyvin yhden viiniköynnöksen tuotokseksi.

pysäytettiin, nesteestä poistettiin hiilidioksidi ja keskeneräinen viini kirkastettiin lappoamalla. Rutikuivaksi käynyttä makua pyöristettiin lisäsokerilla.

Yhden köynnöksen viinitilan syksyinen pullotusoperaatio ei kauaa kestä, kun kolmikko käy toimeen, ja varusteet ovat valmiina. Tyhjät pullot ja jämerän korkituslaitteen Kauppiset saivat lainaksi osan vuotta Unkarin viinimaisemissa asuvalta lempääläläispariskunnalta Maritta ja Jouko Huurneelta.

Mitä viinille seuraavaksi tapahtuu?

– Pullot pitää laittaa pitkittäin ja viileään, sanoo Titta Eräniitty.

– Kuukausi, pari niiden pitää antaa olla rauhassa, jotta maku kypsyy ja pyöristyy, sanoo Anja Kauppinen.

– Jos ei tule juoduksi sitä ennen, vitsailee Kari Kauppinen.

Kommentit (3)

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?