Joutsenbongauksen tulos: Lempäälässä sata laulujoutsenta ja Vesilahdessa 137

28.–29. lokakuuta järjestetyn laulujoutsenlaskennan saldo oli koko Suomessa 72 249 valkolintua. Lempäälässä laskettiin sata laulujoutsenta ja Vesilahdessa 137. Määrää pystyi seuraamaan Birdlifen tunnin välein päivittyviltä tulossivuilta.

Joutsenaura muuttomatkalla lounaaseen. Lokakuun 26. päivän lumikaaos käynnisti joutsenmuuton toden teolla. Kuva:Timo Palomäki

Suurimman parven, 98 lintua, Ritva ja Risto Mikkola löysivät Kaakilanniemestä. Itse etsin myös joutsenia Vesilahdessa, mutta vain 8 yksilöä löytyi Vakkalanselältä.

Joutsenia olisi havaittu paljon enemmän, ellei lokakuun 26.päivän lumimyrsky ja muutama pakkasyö olisi ajanut suuret määrät joutsenia rannikolle.

Edellisen kerran joutsenbongaus järjestettiin vuonna 2014. Havaintojen perusteella laulujoutsenen syyskanta arvioitiin silloin 70 000 yksilön suuruiseksi. Syksyn joutsenmassat koostuvat aikuisista laulujoutsenista, esiaikuisista linnuista, saman vuoden poikasista sekä Venäjältä saapuneista syysmuutollaan levähtävistä joutsenista.

Vaikka suurin osa vesilinnuistammmekin on jo muuttanut, voi järvenseliltä löytää vielä isokoskeloiden suurparvia , merimetsoja sekä pohjoisia vesilintuja alleja, pilkkasiipiä, mustalintuja, lapasotkia, uiveloita. Alhonselällä seurasin 14 kalastelevaa isokoskeloa, mutta mukavin havainto oli Alhonselän kareilla siipiään kuivatellut merimetso.

Pihlajat notkuvat tänä syksynä runsaasta marjasadosta, mikä ennustaa vähälumista talvea, jos vanhaan kansaan on uskominen. ”Pihlaja ei kanna kahta taakkaa ”.

Järripeipollekin riittää syötävää kun pihlajat notkuvat marjasadosta. Peipot kaivavat marjoista siemenet. Rastaat, tilhet ja kottaraiset nielevät marjat kokonaisina ja levittävät pihlajaa ulostamalla siemenet. Kuva: Timo Palomäki.

Näkyvimmät ja runsaslukuisimmat linnut tänä syksynä ovat pihlajanmarjoilla mässäilevät satapäiset rastasparvet. Marjapitoihin liittyy hiljalleen tilhiä, kun pohjoisessa pihlajat ja aroniat on tyhjennetty marjoista. Joinain vuosina myös pohjoisen taviokuurnat yhtyvät marjapitoihin. Vesilahden Hinsalassa ja Kuralassa laskin 28. lokakuuta lähes 300 räkättirastasta ja rastaiden pikkuparvia lenteli tasaisesti lähes kaikkialla.

Tilhet, kottaraiset ja rastaat syövät marjat kokonaisina. Sen sijaan punatulkku ja taviokuurna kuorivat pihlajanmarjoista marjalihan ja syövät vain siemenet. Pihlajan juurella on aika sotku taviokuurnien vierailujen jälkeen.

Peipot ja tiaiset nokkivat marjojen siemenet ja pihlajanmarjoja hyödyntää myös varislinnut, myyrät, jäniksetkin.

Tilhet, joiden etujoukkoja on jo muutamia satoja saapunut Pirkanmaalle, ovat monipuolisia marjalintuja. Tilhelle kelpaavat myös aronioiden, orapihlajan ja katajanmarjat, kesällä mustikat ja variksenmarjat.

Lintujen talviruokintaa helpottamaan pihlajanmarjaterttuja kannattaa laittaa kuivumaan. Lopputalvella niillekin on käyttöä, kun pihlajat on syöty tyhjiksi marjoista.

Teksti: Hannu Järvinen

Talven odotusta Vesilahden Vakkalanselän rannassa 28. lokakuuta. Pihlaja, pyhä puumme on valmiina vastaanottamaan marjalinnut. Kuva: Hannu Järvinen

 

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>