Sortotoimet ajoivat Suomea kohti itsenäisyyttä

Vapaussodan ja itsenäisyyden Lempäälän seudun perinneyhdistys vastaa pitkään jatkuneesta luentosarjasta, jossa käydään läpi Suomen itsenäisyyteen johtaneita tapahtumia. Puhujina torstain luennolla olivat Ritva Mäkelä ja Timo Soikkanen. Kuva: Annika Eronen

Suomen itsenäistymisestä on pian sata vuotta. Historia kiinnostaa yhä useampia ja se näkyi Virta-kampuksella 12. lokakuuta järjestetyllä luennolla, jonka aiheena oli kuohuva vuosi 1917. Kuuntelijoita oli melkoisesti, ja keskusteluakin aihe herätti.

Professori Timo Soikkanen Turun yliopistosta korosti luennossaan, että Suomen itsenäistyminen vaati ennen kaikkea kahta asiaa: tahtoa ja edellytyksiä.

– Lähes koko 1800-luku Venäjän keisarikunnan yhteydessä oli ollut hyvää aikaa suomalaisille. Kansallinen herääminen oli käynnistynyt ja se sai edetä rauhassa. Talouselämä oli lähtenyt kasvuun, ja Suomella oli oma raha. Keisari antoi myös asetuksen, jolla suomenkielestä tuli tasavertainen ruotsinkielen kanssa, Soikkanen kertoi.

Toisin kuin nykyään voisi luulla, oli keisari Aleksanteri II suomalaisten rakastama monarkki. Suomalaiset eivät olleet kapinoineet Venäjää vastaan, toisin kuin Puola, eikä Aleksanteri II nähnyt syytä puuttua Suomen laajaan autonomiaan. Asiat alkoivat kuitenkin muuttua, kun Venäjällä heräsi halu valtakunnan yhtenäisyyteen. Keisarikunnan yhtenäistämispyrkimykset olivat ristiriidassa suomalaisen kansallisen heräämisen kanssa. Oikeuksia alettiin kaventaa, mutta suomalaiset tekivät kaikkensa virkamiehiä myöten estääkseen nämä sortotoimet.

– Hiljaiset mielenosoitukset alkoivat, kun Venäjä kiristi otettaan Suomesta. Aleksanteri II:n patsasta juhlittiin ja tällä tavalla loukattiin epäsuorasti Nikolai II:a. Avoimet sortotoimet Venäjän puolelta alkoivat, kun Bobrikovista tuli kenraalikuvernööri 1898, Soikkanen sanoi.

Nuorempi ikäpolvi ei ollut kokenut venäläisten taholta mitään muuta kuin sortoa, mutta vanhemmat sukupolvet taas muistivat myös hyvät ajat, kun Aleksanteri II hallitsi. Tästä syntyi kuilu eri ikäpolvien välille. Vanha sukupolvi kaipasi Aleksanteri II:n aikoja, nuorempi oli huomattavasti radikaalimpi ja jyrkempi Venäjää kohtaan.

– Ensimmäisen maailmansodan syttyessä tsaarin hallinnolle annettiin diktatuurin valtuudet, ja helmikuun manifestissa keisari otti oikeudekseen säätää lakeja ilman säätyvaltiopäiviä. Sortaminen oli kuin bensiiniä suomalaisten kansallistunteelle. Maaliskuussa 1917 Nikolai II luopui vallasta ja alkoi maaliskuun vallankumous. Venäjälle tuli väliaikainen hallitus. Suomen itsenäisyysjulistus annettiin kuudes joulukuuta 1917.

 

Miten maailmanhistorian tapahtumat sitten vaikuttivat Lempäälässä kyseisenä itsenäisyysvuonna? Kotiseutuneuvos Ritva Mäkelän mukaan Lempäälä oli tuohon aikaan 5 000 asukkaan rauhallinen, maatalousvaltainen maalaispitäjä.

– Seudulla oli paljon kartanoita ja torpparit viljelivät maitaan.

Maaliskuun vallankumouksen uhrien muistojuhlaan osallistui Lempäälässä 800 ihmistä. Köyhälistö alkoi vaatia oikeuksiaan ja haluttiin kahdeksan tunnin työpäivät. Maatyöläiset menivät lakkoon. Lakko sattui parhaaseen kylvöaikaan ja se kesti vain muutamia päiviä. Isännät kuitenkin ryhtyivät kostoiskuun myöhemmin ja tekivät rajoituksia karjan laiduntamiseen.

Elokuussa 1917 Lempäälään tuli tuhat venäläistä sotilasta, jotka majoittuivat seuraintalolla sekä Lempoisten ja Kuokkalan taloissa. Lempäälän suojeluskunta perustettiin syksyllä. Sen tarkoituksena oli estää venäläisten oletetut tihutyöt ja maantyhjentämissuunnitelma.

– Mukana kokouksessa oli myös työväen edustajia, mutta he poistuivat kokouksesta ovet paukkuen, Mäkelä sanoi.

Työväki perustikin pian omia järjestyskaarteja ja niitä muodostui Mäkelän mukaan Lempoisiin, Kuljuun, Säijään, Itä-Lempäälään ja Viialaan.

Kaartit syntyivät, koska Suomella ei ollut omaa armeijaa eikä Venäjän armeijaan haluttu mennä. Näin työväestö ja porvaristo alkoivat pikku hiljaa koota joukkojaan. Työväestö oli turhautunut, koska sitä koskevia uudistuksia ei ollut saatu läpi. Porvaristoa kohtaan tunnettiin epäluuloa, ja jännitteet näkyivät niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.

Ainekset syviä arpia jättäneeseen sisällissotaan oli näin kylvetty jo ennen Suomen itsenäistymistä.

 

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>