Lempäälän suuri tarina

Asutus siirtyi lounaisrannikolta sisämaahan. Lempäälään väkeä veti alun perin Kuokkalan lohikoski. Kuva: Erkki Koivisto

Monen muun paikkakunnan tapaan Lempäälä on noussut Ancylus-järvestä. Viimeinen lahti (nykyinen Pyhäjärvi) kuroutui Ancylus-järvestä eroon joskus 8 500 vuotta sitten. Silloiset merenpohjat ovat nykyisiä peltoja ja puutarhamaita.

Paikkakunnan vanhin nimi lienee Lempää, jonka asukkaat olivat lemposia, josta on sitten saatu arkipuheen kautta lemposten kylä eli Lempoinen. Lempäälä tarkoitti siis isompaa aluetta, jonka keskipiste oli Lempää.

Suunnilleen 330 vuotta e.Kr. Viron Saarenmaalle iskeytyi meteoriitti, jonka iskujälki tunnetaan Kaalin meteoriittikraaterina. Tapaus näkyy esimerkiksi suomalaisten, skandinaavien ja kreikkalaisten myyteissä.  Meteoriitissa keksittiin olevan runsaasti hyvätasoista rautaa, mikä mahdollisti rautakautisen maatalouden nousun. Rautateräisten työkalujen ansiosta väkiluku kasvoi suuresti. Suunnilleen 2 000 vuotta sitten alkoi muutto Saarenmaalta ja Viron rannikoilta Lounais-Suomeen. Kaalin rautaa käyttävä väki kutsui itseään Kalevanpojiksi, ja se raivasi uusia peltoja ja otti niityt niittääkseen. Kun väestöpaine kasvoi lounaisrannikollakin, etsiytyi joukko siirtolaisia Euran-Laitilan alueelta sisämaan järvialueelle, mm. Lempäälään. Lempäälään heidät oli alun perin vetänyt Kuokkalan lohikoski.

Lempäälässä oli tosin aiempien maatalouskulttuurien (vasarakirveskulttuuri, Hämeen vepsäläiset) jäljiltä asutusta. Se rakensi kiviröykkiöitä vesistökapeikkoihin osoittaakseen oman varhemman omistuksensa laillisuutta. Tulijat olivat kuitenkin aseineen ja työkaluineen voimakkaampia.

600-luvulla Suomi oli niin integroitu Euroopan turkiskauppaan,  siten että aktiivisimmat nuoret miehet osasivat etsiytyä Saksan pieniin ruhtinaskuntiin palkkasotureiksi taistelemaan roomalaisia vastaan.  Tullessaan takaisin Saksasta he toivat uusia järjestäytymisen muotoja, uusia aseita ja teknisiä taitoja. Tältä ajalta Lempäälässä ja Vesilahdessa on runsaasti germaanistaustaisia nimiä. Yksi näin saatu uusi instituutio oli yhteisistä asioista päättäminen käräjillä. Käräjäpaikaksi voimme päätellä nykyisen kellotapulin alla olevan avokallion.

Joskus 900–1000 -luvulla itäinen kristillisyys oli ulottanut toimintansa Hämeeseen asti. Sen peruina täällä on Ryynikkä, entinen hiekkakenttä rautatien itäpuolella, jossa oli kauppapaikka. Tuolta ajalta ovat Lempoisten ortodoksiset kastenimet kuten  Ansami, Sitari, Näsärö, Kirjakka ja Maaka. Koska keskuskylä Lempoisissa oli ortodoksinen kirkko ainakin sata vuotta katolista aikaisemmin, rakennettiin ensimmäinen katolinen kirkko Aimalaan.

Hiukan myöhemmin ruotsalaiset organisoivat läntisen kauppapaikkaketjun, jota yhdisti Teljä/Tälje/Telge -nimistö. Tätä perua on seurakuntatalon tontin nimi Telkäntaival. Nimi siis todistaa läntisestä kauppayhteydestä.

Suomi tuli onneksemme ruotsalaisen vallan alle, mikä takasi meille läntisen ja pohjoismaisen hallintorakenteen. Mutta kun ruotsalaisvalta 1596 ärsytti talonpojat ns. linnaleiri-systeemillä, joka merkitsi että sotilaat saivat ottaa ruokansa maatiloilta mielivaltaisesti, alkoi ns. nuijasota, jonka ratkaisutaistelu käytiin uuden vuoden vaihteessa 1596–97 Nokialla. Myös Lempäälän talonpojat saivat kirjeen Jaakko Ilkan apupäälliköiltä. Heidän siis oletettiin olevan suopeita kansannousulle. Miten siinä kävi lempääläisten osalta, emme tiedä.

1770-luvulla Lempäälässä toteutettiin isojakoa, mikä tarkoitti, että jokaisesta talosta tuli itsenäinen taloussubjekti. Uudistus oli tärkeä yrittäjyyden edesauttaja.

Samoihin aikoihin Lempäälän kirkkoherra, valistushenkinen Erik Edner ehdotti Tukholman valtiopäivillä, että Tammerkosken äärelle perustettaisiin kaupunki, Tammerfors.

Tampereen kaupungin synty johti siihen, että Tammerkoskelta Lempäälään ja eteläistä reittiä Hämeenlinnaan johtavaa tietä ryhdyttiin kunnostamaan. Vesiteitä pidettiin luonnollisina suurten rahtimäärien kuljetusmuotona. Myös rautatie oli saatu jo 1862 Hämeenlinnaan. Siksi Pyhäjärven ja Vanajaveden vesistöjen välille rakennettiin Lempoisten kanava eli Lempäälän kanava. Kanava rakennettiin nälkävuosina aloitettuna hätäaputyönä vuosina 1867–74. Töitä tehtiin jauhopalkalla. Kanavan rakentamisen ajan Halkolan kentällä oli erikoinen 2 000 hengen villin lännen kaupunki, jossa järjestystä ylläpiti pysyvästi kasakkapartio.

Kanavan loistokausi oli kuitenkin lyhyt. Jo 1876 valmistui rautatie Hämeenlinnasta Tampereelle ja aikatauluihin tuli rivi Lempoinen-Lembois. Rautatieasema teki Lempäälästä erityisesti 1920-luvulla keskuspaikan, jonne tultiin asioimaan niin Vesilahdelta kuin Sääksmäeltäkin.

Vuonna 1918 sodan rintama osui Lempoisten kannaksen eteläreunalle ja pysyi siinä viiden viikon ajan. Tämä ei ollut sattuman, vaan talousmaantieteellisten voimien vaikutuksen tulos. Eräässä merkityksessä Lempäälä oli aivan keskellä Suomea.

1990-luvun lopulla rautatien rinnalle Helsingistä Tampereella saatiin rakennettua Etelä-Suomea halkova moottoritie. Tämä valtakunnallinen kaksoisväylä takaa, ettei Lempäälä jatkossakaan putoa kehityksen kelkasta, kun vain itse osaamme hoitaa asiamme. Yhtenä tuloksena moottoritiestä on Ideapark, muulla Suomessa tunnetuin Lempäälään liittyvä asia.

Jos edellä kerrotusta historiasta mitään voi oppia, on se siinä, miten osaamme hyödyntää pääradan ja moottoritien kulut Lempäälän läpi Tampereelle. Ratkaisua ei ole vielä keksitty, mutta varmasti se keksitään.

                                                                                                      Juha Kuisma

                             Esitetty Ideaparkissa  31. lokakuuta 2017 Lempäälän tulevaisuusvaliokunnan toisessa yleisötilaisuudessa

 

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?
Monet artikkeleistamme ovat vain rekisteröityneille lukijoille. Luo tunnukset, niin pääset lukemaan enemmän. Rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta.

Kommentoi

XHTML: Voit käyttää näitä tägejä: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>